Yökahvila Kalkkers

Kalkkers on Vailla vakinaista asuntoa ry:n asunnottomille tarkoitettu yökahvila, jonne tuleminen on tehty kävijöille mahdollisimman helpoksi. Kävijöillä on mm. mahdollisuus saada yöaikaan akuuttia kriisiapua, neuvontaa ja ohjausta. Tarjolla on sekä ammattiapua että vertaistukea. Yökahvilan pöytien ääressä voi levätä.

Ovea ei kuitenkaan ns. suljeta kenenkään edestä, joka haluaa tulla Kalkkersiin ja on avun sekä lämpimän ja turvallisen yöpaikan tarpeessa, kuka mistäkin syystä. Toiminnan tavoitteena on luoda yhteys niihin ihmisiiin, jotka muutoin ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden tavoittamattomissa.

Yökahvila Kalkkers aloitti toimintansa vuonna 1998 ja se on sijainnut kolmessa eri toimipisteessä Helsingin Sörnäisissä. Aiemmat tilat olivat nykyistä suuremmat, jolloin asiakaspaikkoja on ollut enemmän nykyisen 15 paikan sijaan.

Perimmäiset syyt asioida Kalkkersissa eivät ole kymmenen vuoden aikana juuri muuttuneet. ”Kahvilassa käydään myös muiden syiden kuin asunnottomuuden vuoksi. Asunnottomuuden sen karuimmassa muodossa kokeneet ovat yksi kanta-asiakasryhmä. On asunto tai ei, keskeisellä alueella sijaitseva levähdyspaikka tukipalveluineen tarjoaa suunnattoman helpotuksen yöllisille kulkijoille.” (Outi Peltomäki 1999)

Kalkkersissa ei ole ns. tyypillistä kävijää. Miesten osuus on selkeästi suurempi; suurin ikäryhmä on ”keski-ikäiset” suomalaiset miehet. Suurella osalla kävijöistä on päihde- ja/tai mielenterveysongelmia. Jokaisen kävijän taustalla on kuitenkin oma tarinansa, historiansa sekä polkunsa, joka on ohjannut hänet käymään Kalkkersissa.

Kyselyn taustaa

Asunnottomien määrä Helsingissä on viime vuosina ollut laskussa. Lisäksi niin Helsingin kaupunki kuin valtiokin ovat budjetoineet merkittäviä summia ongelmanratkaisuun mm. tuottamalla asuntoja vaikeasti asutettaville henkilöille peruskorjaamalla olemassa olevaa asuntokantaa. Vuonna 2009 Helsingin kaupunki avaa Hietaniemenkadulle vastaanottokeskuksen, joka korvaa Herttoniemessä sijaitsevan Sahaajankadun ensisuojan. Em. toimenpiteet ovat vaikuttaneet ja tulevat vaikuttamaan yökahvila Kalkkersin toimintaan.

Kävijäkuntaan vaikuttaneita, viime vuosien muita muutoksia ovat alkoholiveron alentaminen, vankimäärien selkeä kasvu vuosina 1999-2005, mielenterveyspalvelujen alasajo avohoidon lisäämisen nimissä sekä tuleva sakon muuntorangaistuksia koskeva lakiuudistus. Huumausaineiden käyttökulttuurissa on tapahtunut muutoksia: oleellisin lienee opiaattiriippuvaisten siirtyminen heroiinista buprenorfiinin pariin. Tupakkalain myötä Kalkkersista tuli savuton vuonna 2007. Suuri osa kävijöistä tupakoi, joten tupakkalaki on saattanut vähentää kävijämääriä.

Kävijäkunnan, kävijämäärien sekä ympäröivän yhteiskunnan muutosten muodostamaa taustaa vasten on kyselyn avulla pyritty profiloimaan Kalkkersin kävijöitä ja heidän tarpeitaan. Tavoitteena on kehittää niin Kalkkersin kuin sidosryhmien toimintaa.

Kysely suunniteltiin tehtäväksi noin kolmen kuukauden aikana, koska vastausprosentin ei odotettu nousevan kovinkaan korkeaksi. Kesäkuun aikana saatiin kuitenkin jo 120 vastausta. Heinäkuun ajan Kalkkers oli suljettu henkilöstön lomien vuoksi, ja elokuussa vastausten saaminen selvästi hidastui, sillä suurin osa kävijöistä oli jo täyttänyt kyselykaavakkeen. Näin ollen kesäkuussa jätettyjen vastausten katsottiin riittävän otannaksi.

Kyselykaavake pyrittiin antamaan kaikille kävijöille täytettäväksi. Osa kävijöistä oli kuitenkin liian päihtyneitä vastatakseen, osa taas ei halunnut vastata, sillä Kalkkersissa saa asioida anonyyminä. Vastaamatta jättäminen saattaa osaltaan vaikuttaa kyselyn tuloksiin: työntekijöiden mukaan päihtymyksen vuoksi vastaamatta jättäneet edustavat kävijäkunnan syrjäytyneintä osaa. Joitakin kävijöitä avustettiin kaavakkeen täyttämisessä, mutta varsinaisia haastatteluja ei tehty, koska kysely tehtiin julkisessa tilassa eikä intimiteettiä olisi kyetty säilyttämään.

Kyselyn tuloksia

Kyselyn tarkoituksena oli saada kuva Kalkkersin kävijäkunnasta yleisellä tasolla eli selvittää lähinnä kävijöiden ikä- ja sukupuolijakauma ja heidän käyttämänsä palvelut. Kävijöiden yleiskuva helpottaa mm. sidosryhmien kanssa tehtävän yhteistyön suunnittelua (esimerkiksi Töölön vastaanottokeskus, Asunnottomien sosiaalipalvelut ja Helsingissä sijaitsevat asuntolat). Näin yhteistyö kohdentuu optimaalisesti Kalkkersin kävijöihin.

Kyselyn yhteydessä Kalkkersissa otettiin käyttöön uusi tilastointitapa, jonka avulla kyetään helposti havaitsemaan kävijän käyntimäärien kasvaminen. Tällöin voidaan selvittää, mitä muutoksia hänen elämäntilanteessaan on tapahtunut ja reagoida kävijän ongelmiin nopeammin.

Kesäkuussa 2008 Kalkkersissa kävi 171 henkilöä, ja heidän käyntikertojaan oli yhteensä 382. Kyselyyn vastasi 120 henkilöä. Vastanneista oli miehiä 102 ja naisia 18. Naisten vähäisen lukumäärän vuoksi heitä ei jaettu ikäryhmiin.

Suurin kävijäryhmä muodostui keski-ikäisistä miehistä, joista valtaosa (18 henkilöä) oli 40-45 -vuotiaita. Kaikkiaan 35-60 -vuotiaat miehet olivat muita selkeästi suurempi ikäryhmä. Alle 25-vuotiaita kävijöitä on vähän, mutta 25 ikävuoden jälkeen kävijämäärän kasvu on varsin jyrkkä samoin kuin lasku 60 ikävuoden jälkeen.

Ikäjakautuma johtunee ainakin osittain päihteidenkäyttökulttuurista. Kalkkersin kävijöistä 30-60 -vuotiaiden pääasiallinen päihde on alkoholi, tätä nuorempien taas huumeet. Huumekulttuuri on sosiaalisempaa ja keskittyy usein ns. luukkuihin, joissa saattaa tilapäisesti oleilla useita henkilöitä. Nuorten henkilöiden asunnonsaanti saattaa myös olla helpompaa kuin vuosia syrjäytyneinä olleiden, joten nuoret eivät ehdi ajautua Kalkkersiin.

Huumausaineiden käyttäjien arki on liikkuvampaa, sillä aika kuluu huumeiden ja niiden rahoituksen hankkimiseen. Pääasiallisesti alkoholia käyttävien elinpiiri vaikuttaa varsin pieneltä. Kalkkersissa vietetyn yön jälkeen päivä jatkuu usein joko hankkien alkoholijuomia ns. pimeiltä markkinoilta Helsingin Kampin suunnalla tai jossain päiväkeskuksessa hyvien kulkuyhteyksien päässä.

Kyselyn mukaan Kalkkersiin on usein osattu tulla ensimmäisen kerran kavereiden opastamana. Paikasta kerrotaan omassa sosiaalisessa ympäristössä ja tieto leviää keski-ikäisten juomaringissä – tietynlaista vertaistukea tämäkin. Mahdollisesti on siis nuoria, jotka saattaisivat tarvita Kalkkersia mutta eivät osaa tulla sinne puuttuvan tiedon vuoksi.

Yli 60-vuotiaiden vähäinen osuus selittynee Kalkkersin kävijäkunnan runsaalla päihteiden käytöllä, jolloin eliniän ennuste ei ole kovinkaan korkea. Mikäli tämän ikäryhmän kävijät ovat elossa, heidän terveydentilansa on siinä määrin heikko, että he ovat päässeet terveyspalveluiden piiriin ja saaneet jonkinlaisen majoitusmuodon tätä kautta.

Kyselyn tuottamaa tilastoa saattaa hieman vääristää Sällikodin perustaminen vuonna 2007. Sällikotiin asutettiin useita keski-ikäisiä ja keski-iän ylittäneitä miehiä, jotka aiemmin kävivät aktiivisesti Kalkkersissa. Sällikotiin muuttaneet olisivat näin saattaneet muuttaa yli 50-vuotiaiden miesten prosentuaalista osuutta kyselyssä.

Sangen suurella osalla vastaajista on ollut viimeksi vuokra-asunto useita vuosia sitten. Lieneekin luonnollista, että vanhemmilla ikäluokilla on muita enemmän kokemusta asuntola-asumisesta samoin kuin öiden viettämisestä Sahaajankadun ensisuojassa.

Vastaajista 100 henkilöä ilmoitti henkikirjoituskunnakseen Helsingin. Asunnottomien sosiaalipalveluiden asiakkaana heistä kertoi olevansa 68 henkilöä.

Sahaajankadun ensisuojassa kertoi käyneensä 46 kyselyyn vastannutta. Asuntoloissa oli asunut 77 henkilöä. Em. luvuissa tuntuisi olevan jonkinlainen epäsuhta mitä tulee Sahaajankadulla käyneiden määrän vähyyteen.

Kalkkersin kävijätilastossa prosentuaalisesti suuri osa käynneistä jakautuu suhteellisen pienelle henkilömäärälle. Esimerkiksi kesäkuun käynneistä 38% on 15 henkilön tekemiä. Kävijöistä valtaosa, 78%, kävi Kalkkersissa kesäkuun aikana ainoastaan kerran tai kaksi kertaa. Yksi mieshenkilö vietti kesäkuun aika Kalkkersissa 22 yötä, kun paikka oli tuona aikana avoinna 23 yönä. Tätä kirjoitettaessa (lokakuussa 2008) hän on jatkanut samalla tavalla viettäen Kalkkersissa käytännössä kaikki n. 90 yötä, jotka paikka on ollut avoinna. Pelkästään käyntikertojen bruttomäärän tilastoiminen kuukausittain ei juurikaan anna informaatiota käyntien luonteesta.

Kysely selvitti, että yökahvila Kalkkerissa käy edelleen pääsääntöisesti niitä ihmisiä, joita varten se on perustettu. Valtaosa kävijöistä on joko syrjäytyneitä tai vaarassa syrjäytyä yhteiskunnan ulkopuolelle.

Toimipisteet
Etusivu