KOHTAAMISPAIKKA

Toiminta ajalla tammi-maaliskuu 2007

Tammi- maaliskuun ajanjakson tavoitteena Kohtaamispaikassa oli vahvistaa ja saada ratkaisukeskeisesti asiakkaiden oma ääni, mielikuvitus, toiveet ja ideat näkyviksi sekä osaksi heidän omaa elämänsä vuorovaikutuksen, taiteen, yhdessä tekemisen ja henkilökohtaisen kulttuuritaustan kautta.

Tammikuussa jatkettiin joulukuussa aloitettuja Kohtaamispaikan kokouksia kerran kuussa. Kokouksisssa ideoidaan mm. yhdessä tekemistä ja virkistäytymistä. Tammikuussa tehtiinkin asunnottomien kanssa teatterireissu Helsingin kaupunginteatteriin viiden asiakkaan ja kahden työntekijän kokoonpanolla. Helmikuun kokous keskittyi paitsi teatterireissun muisteluun myös taidepäivän ideointiin. Kohtaamispaikan kävijöiden taidepäivä pidettiin maaliskuussa. Aamupäivä keskityttiin taiteen tekemiseen maalauksellisin keinoin ja lounasaikaan nautittiin Kohtaamispaikan ohjaajan valmistama keittolounas Vva ry:n toimistolla. Iltapäivä jatkui paitsi töiden viimeistelyin myös koosteella päivän annista. Taidepäivä päätettiin järjestää uudelleen yhdessä sovittavana ajankohtana ja ideoitiin myöhemmin mahdollisesti toteutettavaa näyttelyä. Maaliskuun Kohtaamispaikan kokouksessa päätettiin toteuttaa yhteinen konserttikäynti.

Asiakastyössä ajanjaksolla asiakkaita ohjattiin eri palveluiden piiriin (mm. Asso ja vieroitus/sairaanhoito) asuntolapaikka järjestettiin kahdelle henkilölle yhteistyössä Asson virkailijan ja asuntolan kanssa, asiakkaita autettiin lasten huoltajuuskiistassa ja asuntojen vuokrahakemusten täyttämisessä.

Kohtaamispaikan asiakkaden asumistilanne tammi-maaliskuun aikana:
- kadulla asuvat: 101 miestä ja 5 naista
- asutolapaikka: 110 miestä (ei naisia)
- tuttavien luona oleskelevat: 65 miestä ja 9 naista
- vuokra-asunto 17 asiakkaalla

Ajanjaksolla Kohtaamispaikassa järjestettiin kolme kertaa vankilassa valmistettujen puu- ja metallituotteiden myyjäiset ja osallistuttiin 2.2.2007 järjestettyyn "Hoitoa vailla - vaikea hoitaa" -seminaariin.

Kohtaamispaikan käyntimäärät tammi-maaliskuussa 2007

Kohtaamispaikassa on käyntejä vuoden 2007 alusta maaliskuun loppuun mennessä kertynyt
yhteensä 863 ja Kohtaamispaikan koko toiminnan aikana 13 931.

Takaisin alkuun

ARSKAN PESULA

Toiminta ajalla tammi-maaliskuu 2007

Tammi-maaliskuun aikana Arskan pesula oli avoinna 64 arkipäivästä 49. Arskan pesulan kävijöiden määrä vaihteli huomattavasti, sillä pesula jouduttiin pitämään kiinni osan helmikuusta henkilöstön tilojen muutosremontin vuoksi. Myös Arskan pesulan vaihtovaatteiden säilytystilat uusittiin ja suihkutilaan hankittiin kosteudenpoistaja. Tammikuun aikana Arskan pesulan kävijöiden määrä oli 59, helmikuussa 13 ja maaliskuussa 38. Maaliskuussa asiakkaita oli keskimäärin kaksi päivässä. Kävijöiden määrään huomattiin vaikuttavan Pääskylänrinteen joka-aamuinen sauna: asiakkaat käyvät mielellään lämmittelemässä kylmällä säällä.

Ajanjaksolla Arskan pesulan päiväraporttien mukaan huomattiin seuraavat asiat: suihkussa käyvillä asiakkailla jalat olivat erityisen huonossa kunnossa asiakkaiden käveltyä pitkiä matkoja mm. rikkinäisillä jalkineilla. Asiakkaista suurin osa on nk. vakiokävijöitä, uusia asiakkaita oli noin kaksi viikossa.

Tammi-maaliskuun aikana pyykkiä pestiin keskimäärin viisi koneellista päivässä. Huomioitavaa on, että eritepyykin jälkeen tehdään aina hygieniapesu ennen seuraavan asiakkaan pyykkejä.

Arskan pesulan käyntimäärät tammi-maaliskuussa 2007

YÖKAHVILA KALKKERS

Toiminta ajalla tammi-maaliskuu 2007

Vuoden 2007 ensimmäisellä viikolla Kalkkersin toimintaa arvioitiin perusteellisesti. Neljän päivän aikana käsiteltiin työhyvinvointia ja asiakastyötä eri näkökulmista. Päivien antina oli mm. uusittu työvuoro kolmen kuukauden kokeiluna sekä uudistetut asioimissäännöt. Kalkkersin toiminnan arviointi ja kehittämispäiviin osallistui Kalkkersin henkilökunta, toiminnanjohtaja ja henkilöstön esimies.

Yökahvila Kalkkers avattiin uusituin säännöin tammikuun 10. päivä. Ennen avaamista asiakkaille järjestettiin tiedotustilaisuus. Uusituilla säännöillä näytti olevan vaikutusta: tammikuu oli rauhallinen, vaikka kahvila olikin täynnä lähes joka yö.
Muutoin ajanjaksolta Kalkkersin toiminnan kannalta havaittiin seuraavaa:
Sällikodin avaaminen vaikutti Kalkkersiin kohdistuneeseen ruuhkaan positiivisesti, sillä Sällikodin aukeaminen vei Kalkkersin asiakkaista ”jokaöisiä” kävijöitä.
Kalkkersin ulkopuolelle hankittiin kameravalvonta, jonka avulla voitiin puuttua naapurirapussa ilmenevään häirintään.
Yökahvilan ilmanvaihdon vaillinaisuus aiheutti erityisen voimakkaita hajuhaittoja. Ilmanvaihtoon yritetään löytää ratkaisua.

Tammikuussa otettiin käyttöön myös uhkatilanneselvitys, jossa asiakas pyydetään erilliseen selvitystilaisuuteen niin, että paikalla on koko Kalkkersin henkilökunta. Tilanteen selvittelyssä koettiin tärkeäksi viestittää Kalkkersin olemassaolo työryhmänä työpariasettelun sijaan ja yhdenmukaistaa näin käytäntöä. Valitettavaa oli huomata, ettei asiakkaita saatu tulemaan paikalle ja uhkatilanneselvitystä päätettiin kokeilujakson jälkeen lieventää.

Yökahvila Kalkkersin käyntimäärät tammi-maaliskuussa 2007

Uudet asiakkaat Kalkkersissa

Ensi kertaa Kalkkersissa asioivia oli tammi-maaliskuun aikana yhteensä 38.
Ikäjakauma uusien kävijöiden välillä tammi-maaliskuun 2007 aikana vaihteli 20 - 70 vuoden välillä. Edelleen huomattava osa ensimmäistä kertaa asioivista on miehiä. 38:sta ensimmäistä kertaa asioivista miehiä oli 34.

Uusien asiakkaiden käynnin syitä olivat mm. se, ettei asuntolaan pääse päihtyneenä, on kylmä, kaveri toi Kalkkersiin, pakko, yöpaikan puute. Tietoa Kalkkersista oli saatu mm. Vva:n henkilökunnalta, poliisilta, seurakunnasta ja ohikulkijalta.

Käyntimäärät tammi-maaliskuussa Kalkkersin koko toiminnan aikana ja uudet asiakkaat tammi-maaliskuussa 2007

Kuukausi	Käyntikerrat / kk koko toiminnan aikana	Uudet asiakkaat /kk 2007
Tammikuu	107 254	11
Helmikuu	107 890	13
Maaliskuu	108 617	14

Kalkkersista tehdyt hälytykset tammi-maaliskuussa 2007.

YÖKIITÄJÄ LEPAKKO

Yöbussin toiminta ajalla tammi-maaliskuu 2007

YÖKIITÄJÄN TAMMIKUU

Tammikuussa Yökiitäjä oli liikkeellä 15 yönä. Kiasman aukiolla ja rautatieaseman ympäristössä tavoitettiin jo tutuksi tullutta asiakaskuntaa, mutta myös uusia asunnottomia asiakkaita tavattiin. Etsivää työtä jatkettiin entiseen tapaan. Yöaikaan kartoitettiin varattuina olevia yleisiä käymälöitä Helsingin keskustan alueella, joista tavoitettiin käymälöissä toistuvasti yöpyviä asunnottomia. Käymälöistä tavoitetut henkilöt olivat poikkeuksetta iäkkäitä, osa huonokuntoisia. Myös vinkit koijista Töölönrannan tuntumassa ja Keskuspuiston alueella kierrettiin tarkistamassa.

Tammikuun 8-9. välisenä yönä bussin toimintaa oli Kiasman aukiolla seuraamassa Vartti-lehden toimittaja ja kuvaaja.

Tammikuun loppupuolella pakkanen kiristyi tuntuvasti, mikä vaikutti bussin toimintaan. Webasto ei ajoittain toiminut ja bussi ei näin ollen lämmennyt. Pakkasten aikaan jaettiin syksyn keräyksestä jääneitä villavaatteita. Ulkona nukkuvia ihmisiä kierrettiin tapaamassa tarjoten mahdollisuutta lämmitellä bussissa tai viedä kylmissään olevia Yökahvila Kalkkersiin.

Yökiitäjä-bussi käytettiin huollossa. Bussiin hankittiin sammutuspeitteet ja puhtaanapitoon kiinnitettiin huomiota. Loppukuusta bussiin tilattiin tuholaistorjuja, joka kävi sumuttamassa Yökiitäjän puhtaaksi mahdollisista syöpäläisistä.

Asiakaskäynnit tammikuussa:

- Tammikuussa bussi oli liikkeellä 15 yönä.
- Asiakkaita kävi yhteensä 71, joista naisia 6 ja miehiä 65.
- Asiakaskäyntikertoja oli tammikuun aikana 96.
- Uusia asiakkaita, ensimmäistä kertaa bussissa asioivia, kävi tammikuussa 12 henkilöä: 10 miestä ja 2 naista. Heistä 9 kertoi elävänsä asunnottomana.
- Poliisia ja ambulanssia ei tarvittu tammikuun aikana kertaakaan.
- Sahaajankadulle ei viety ketään.

YÖKIITÄJÄN HELMIKUU

Kuukauden alussa oli useita pakkasöitä. Pakkasten aikaan Yökiitäjä keskittyi pitämään yhteyttä asunnottomiin, joiden tiedettiin yöpyvän ulkona tai yleisissä käymälöissä. Yökiitäjän vanhin, 80-vuotias asiakas tavattiin harhailemasta aamuyöllä -14 asteen pakkasessa Helsingin keskustassa. Asiakas oli liikkeellä ilman paitaa ja vietiin Sahaajankadulle yöpymään, josta hän sai jatkoavun ja on nyt Turussa vanhustenhoidon piirissä. Pakkasten vuoksi jaettiin tarvitseville asiakkaille tavallista enemmän bussiin lahjoitettuja lämpimiä vaatteita.

Helmikuussa Yökiitäjä aloitti yhteistyön Helsingin kaupungin sosiaalitoimiston kanssa (Asso). Asson työntekijät olivat ensimmäistä kertaa bussissa helmikuun alussa, ja ensimmäisenä yönä työryhmä tapasi useita ulkona asuvia henkilöitä, mm. kirkon roskapöntössä asuvan miehen. Jatkossa tarkoituksena on, että bussin mukana kiertää kerran kuukaudessa yöllä Asson työntekijä.

Helmikuun viimeisellä viikolla osa Yökiitäjän vanhimmista asunnottomista sai kodin Vva ry:n Sällikodista. Yksi näistä miehistä oli majaillut usean vuoden ajan käymälässä ja oli ollut Yökiitäjän asiakkaana syksystä 2006 saakka.

Helmikuun aikana asunnottomien yöpymiskärry siirrettiin Kauppatorilta Postitalon lämpöpuhaltimen kulmalle. Loppukuusta kärry vietiin verstaalle korjattavaksi ilkivallan vuoksi. Bussi läpäisi katsastuksen. Webasto ja aggregaatti huollettiin. Bussin työturvallisuussuunnitelman laatiminen aloitettiin. Sijaisia käytettiin bussissa paljon yhden työryhmän jäsenen jäätyä pitkälle sairaslomalle.

Helmikuun aikana Yökiitäjä kävi seuraavissa paikoissa:
- Kiasma
- Rautatieasema ja sen ympäristö
- Myyrmäki
- Martinlaakso
- Rajasaari
- Itäkeskus, Stoan aukio
- Helsingin keskustan alueella aamuyöhön saakka auki olevat yleiset tilat (Aikatalo, Merihaan autohalli)
- Yleiset käymälät
- Roskapöntöt (2 asunnotonta asiakasta)

Asiakaskäynnit helmikuussa 2007:
- Yökiitäjä oli liikkeellä 12 yönä.
- Asiakkaita kävi yhteensä 45, joista naisia oli 1 ja miehiä 44.
- Asiakaskäyntikertoja oli yhteensä 61.
- Uusia asiakkaita, ensimmäistä kertaa bussissa asioivia, kävi kuukauden aikana
- 11, joista naisia oli 1 ja miehiä 10.
- Poliisia ei kutsuttu, eikä ambulanssia.
- Sahaajankadulle vietiin 1 asiakas.

YÖKIITÄJÄN MAALISKUU

Maaliskuun aikana yhteistyö Helsingin kaupungin asunnottomien sosiaalipalvelutoimiston kanssa jatkui: bussissa oli mukana yhtenä yönä Helsingin kaupungin asunnottomien sosiaalipalvelusta kaksi sosiaalityöntekijää. Yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin; jatkossa tarkoituksena on konkreettinen yhteistyö noin kerran kuukaudessa.

Maaliskuussa tavoitettiin kaksi Yökiitäjä-projektin kohderyhmään keskeisesti kuuluvaa asiakasta.
Noin 50-vuotias mies asustelee Johanneksen kirkon viereisessä roskalaatikossa. Kontaktin saaminen häneen on ollut vaikeaa. Hän ei ole toistaiseksi ottanut Yökiitäjän palveluita vastaan, joten hänestä ei tiedetä vielä mitään. Hänen luonaan pyritään jatkossakin käymään säännöllisesti.
Toinen noin 50-vuotias mieshenkilö tuli bussiin ja kertoi asustelleensa jo vuosia veneessä Rajasaaressa. Yökiitäjä vei hänet veneelleen, ja hän näytti myös "veljensä" veneen jossa asustelee. Kontaktia häneen on jo luotu.

Yökiitäjä bussin vakinainen henkilömäärä on kolme henkilöä. Henkilövajauksen vuoksi lukuisten sijaisten käyttö hankaloitti toimintaa.

Yökiitäjä oli liikkeellä maaliskuussa yhdeksänä yönä. Bussin tarkoituksena oli liikennöidä 11 yönä, mutta bussin tekniset ongelmat pakottivat luopumaan kahdesta yöstä bussin jouduttua huoltoon.

Yökiitäjän asiakaskäynnit maaliskuussa 2007:
- Asiakkaita yhteensä 39, joista naisia 2
- Asiakaskäyntikertoja 52
- Ensimmäistä kertaa asioivia 13, josta naisia 2
- Vailla vakinaista asuntoa kertoi olevansa 8 henkilöä
- Ambulanssia ja poliisia ei tarvittu kertaakaan

Liikennöintipaikat maaliskuussa 2007:
- Kiasman aukio seitsemänä yönä klo 21.00 - 02.00, aamuöisin kierrokset yleisissä käymälöissä keskustan alueella.
- Kauppatorin seudun ympäristö sekä Hakamäentorin ympäristö kuuluivat myös aamuyön pysähtymispaikkoihin.
- Kahtena yönä liikennöitiin alueella Pitäjänmäki-Konala-Malminkartano.

Asiakaskäynnit Yökiitäjässä koko toiminnan aikana:
Heinäkuu 2006 - maaliskuu 2007
Yökiitäjä liikkeellä 95 yönä
   - asiakaskäyntikertoja 677
   - uusia asiakkaita 224 (ensimmäistä kertaa bussissa asioivia); heistä miehiä 213 ja naisia 37
   - asiakkaista 169 vailla vakinaista asuntoa

SÄLLIKOTI

Toiminta ajalla tammikuu-maaliskuu 2007

Tammikuussa Sällikoti-hankkeen vastaavaksi valittiin Jussi Lehtonen. Varsinaista toimintaa päästiin käynnistämään toden teolla. Joulukuussa oli saatu myönteinen RAY:n esitys hankkeen rahoituksesta ja Valtioneuvoston vahvistusta rahoituspäätökselle odotettiin tammikuun lopulla. Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa viimeisteltiin vuokrasopimuksen ehtoja Aurora-talon väliaikaisista tiloista ja suunniteltiin paikanpäällä tilojen käyttöönottoa, sisustusta ja muita toimintaan liittyviä seikkoja.

Hankkeen henkilökunnan rekrytointi oli alkanut joulukuussa ja hakuaika päättyi 14.1. Hankkeeseen haettiin viittä ohjaajaa ja yhtä sairaanhoitajaa. Hakemuksia tuli lähes neljäkymmentä, joista valittiin haastatteluihin kymmenen sosiaaliohjaajaksi hakevaa ja kolme sairaanhoitajaa. Ensimmäinen työntekijä aloitti 1.2., ja 22.2. mennessä kaikki uudet työntekijät olivat aloittaneet työt. 19. – 23.2. välisenä aikana uusien työntekijöiden kanssa käytiin läpi Sällikodin toimintaideologiaa ja valmisteltiin asukkaiden sisään muuttoa.

Ensimmäiset kahdeksan asukasta muuttivat sisään 26.2. ja 16.3. mennessä talossa oli 23 asukasta. Asukkaiden aikaisempia osoitteita olivat vailla vakinaista asuntoa, Sahaajankatu 2 (ensisuoja), Helsinki 10 (Postitalon ympäristö); jokunen asukas tuli myös Alppikadun, Solakallion ja Pursimiehenkadun asuntoloista sekä Kotkankadun huoltokodista.

Sällikodin toiminnassa on lähdetty liikkeelle tavallisista taloyhtiön säännöistä, poikkeuksena se että miesvieraat poistuvat klo 21 mennessä. Kaikki asukkaat ovat olleet asunnottomina yli kymmenen vuotta, ja monenlaisiin tilanteisiin on ensimmäisten kuukausien aikana törmätty. Asukkaat ovat kuitenkin olleet kiitettävästi mukana asukaskokouksissa, ja asiat joista henkilökunnalla on ollut ”motkotettavaa” he ovat oma-aloitteisesti tuoneet esille. Samoin asukkaat ovat itse reagoineet tilanteisiin, jotka häiritsevät asumisrauhaa ja uhkaavat asukkaiden turvallisuutta. Yhteinen kokemus on, että kontrolloimaton vieraiden juokseminen Sällikodin tiloissa häiritsee asukkaiden asumista, ja asukkaat päättivät pikakokouksessa pitää vierailukiellon seuraavaan isompaan asukaskokoukseen asti, jolloin asiaa mietitään tarkemmin.

Helmikuun lopulla Kulttuurirahasto myönsi ilman hakemusta Reko Lundanin muistorahastosta 20 000 euron apurahan Sällikodin miesten hyväksi. Sällikodin asukkaat kiittivät tuesta ja esittivät osanottonsa suruun. Tiina Lundan vieraili yhdessä pastori Jussi Murtovuoren kanssa Sällikodissa 6.3. ja hänelle välitettiin asukkaiden kiitokset sekä annettiin muistoksi Sällikodin asukkaan Vva ry:n verstaassa tekemiä puutöitä.

Usko ja luottamus Sällikodin ideaan antaa toimintamahdollisuuksia työskennellä yhdessä asukkaiden kanssa ihmisarvoisen asumisen toteuttamiseksi. Samalla se asettaa haasteen siitä että Sällikodissa todella toteutetaan hankkeen tavoite: ihmisarvoinen asuminen, toimintakykyinen kansalaisuus ja ihmisarvo asukkaille.

Sällikotiin 1.3. muuttanut asukas Paavo menehtyi sairaskohtaukseen 26.3. Paavo oli useille asukkaille tuttu, ja hänen tuttavapiiriinsä kuului myös Diakonissalaitoksen johtaja Antti Lemmetyinen, jota hän oli käynyt tervehtimässä heti muutettuaan. Asukkaat muistivat Paavoa adressilla ja kukkalaitteella.

Ensimmäinen kuukausi Sällikodissa on ollut harjoittelua niin asukkaiden kuin henkilökunnankin osalta, ja hiljalleen luodaan toimintamalleja joiden avulla mahdolliset ongelmatilanteet saadaan ratkaistua. Sällikodissa on ollut välillä levotonta, välillä rauhallista.

Takaisin alkuun

Ramsinniementien päässä Vailla vakinaista asuntoa ry:n käytössä oleva rantasauna ”Soldis” oli pääasiassa päihteettömän yhteisön käytössä, joka järjesti erilaista tukiryhmä- ja saunomistoimintaa. Kiinteistöviraston vaatimista korjauksista tehtiin Soldikseen suunnitelma ja toteutusaikataulu. Vva ry:n jäsenet ja vapaaehtoiset tekivät laskiaisretken Vartiosaareen 19-20.2.2007. Verstaalle hankittiin koristetaltat Sällikodin asukkaan työskentelyä varten. Verstaan vapaaehtoinen ohjaaja lähti opiskelemaan ja verstas jäi toistaiseksi ilman ohjaajaa.

Takaisin alkuun

JÄRJESTÖTOIMINTA

Toimisto

Pohjatyö valtakunnalliselle toiminnalle

Marko Kettunen Helsingin yliopiston sosiologian laitokselta aloitti Vva ry:n toiminnan valtakunnallistamisen harjoittelujaksollaan Vva:ssa. Hän kartoitti kymmenen vaikeimman asunnottomuuskunnan profiilin ja asunnottomien palvelut pohjatyönä Vva ry:n aluetyöntekijälle.

Väitöskirja asunnottomuudesta

Maarit Vanhapiika Helsingin yliopistolta otti yhteyttä väitöskirjatyötään varten. Väitöskirjassaan hän tarkastelee asunnottomuuteen liittyviä rakenteita ja rakenteiden synnyttämiä toimintatapoja. (Hänen pro gradu -työnsä oli tutkimus asunnottomista otsikolla ”Sepi – kaikki ja ei kukaan”.) Väitöskirjatutkimuksen perusajatus on, että rakenteiden näkyvyys, tunnistaminen ja hyväksyminen on välttämätön edellytys onnistuneen rakenteellisen sosiaalityön kehittämiselle. Toiminta on sattumanvaraista, vaikeasti ennustettavaa ja sitä on mahdotonta muuttaa, ellei tunnisteta/nähdä rakenteita, joissa toiminta tapahtuu. ”Mitä paremmin tunnen sen rakennekokonaisuuden, jossa olen mukana, sitä paremmin/pitemmälle voin arvioida oman toimintani seuraukset ja hallita niitä.”

Asunnottomia haastateltiin graduun ja kirjaan

Carita Liuhanen Jyväskylän yliopistosta otti yhteyttä haastatellakseen asunnottomia pro gradu -työhönsä asunnottomien subjektiivisesta hyvinvoinnista otsikolla ”Asunnottomien onnellisuus”. Susanna Wiss jatkoi syksyllä aloittamaansa kirjaa asunnottomista ja haastatteli vapaaehtoistyöntekijä Rainer Leinosta sekä muutamaa asunnotonta.

Kirjoitukset Helsingin Sanomien yleisöosastossa

Toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen kirjoitti 10.1. vastineen Helsingin Sanomien yleisönosastossa jouluna ilmestyneeseen Helsingin Sanomien toimittajan Miska Rantasen artikkeliin Koti kadulla, jossa väitettiin ettei ulkona asu enää juuri ketään ja että asunnottomuusasia on Helsingissä hoidossa.
Sanna Lehtonen totesi mm., että nykyiset ulkona asuvat yrittävät selviytyä kaupunkialueella ja julkisissa tiloissa entisen koija-asumisen sijaan eikä heitä enää tavoiteta muuten kuin erityisen etsivän työn keinoin, jota sosiaalivirasto ei enää järjestelmällisesti tee. Sosiaalisektoriin kohdistuneiden leikkausten ja sosiaalityöntekijälle pääsyn vaikeutumisen vuoksi moni jää myös kokonaan ilman palveluja eikä näin ollen myöskään tilastoidu.
Alkuperäinen yleisönosastoon lähetetty kirjoitus sisälsi positiivisemman sävyn, jossa kerrottiin sosiaaliviraston hyvistä toimintatavoista ja niistä yhteistyön askeleista joitapääkaupunkiseudulla oli asunnottomuusasian eteen otettu, mutta Helsingin Sanomien vaatimus tekstin tiivistämisestä jätti ne pois. Näin ollen Helsingin sosiaalivirasto otti terävästi kantaa takaisin.

Helsingin sosiaalivirasto kirjoitti vastineen 18.1. Helsingin Sanomien yleisönosastolle, jossa se painotti antavansa jatkuvasti apua asunnottomille. Sosiaaliviraston vastineessa kerrottiin että kaikille tarjotaan asumispalveluita, mutta osa ei halua ottaa niitä vastaan. Kirjoituksessa korostettiin sosiaaliviraston tehtävää tilapäisen asumisen ja tuettujen palveluiden järjestäjänä, mutta myös sitä että se tekee edelleen etsivää työtä. Vva ry: n toimintaa kritisoitiin kovalla kädellä, mutta samalla korostettiin hyvän yhteistyön toimijoiden välillä parantavan palveluja.

Yhteistyö sosiaaliviraston kanssa

Vva ry on pyrkinyt yhteistyöhön sosiaaliviraston kanssa koko olemassaolonsa ajan. Yhteistyötä on kuitenkin haitannut mm. se että Vva ry:n toimiessa asunnottomien edunvalvojana se on joutunut aika ajoin kritisoimaan sosiaaliviraston toimintaa ja ottamaan kantaa yksittäisten asunnottomien saamaan kohteluun. Vva ry on myös kokenut että kaikkien toimijoiden tavoite ei aina ole ollut koti kaikille, vaan tukiasuminenkin on ollut sille asetettujen ehtojen ja kriteerien vuoksi asunnottomien tavoittamattomissa.

Ko. sosiaaliviraston vastineeseen toiminnanjohtaja vastasi suoraan allekirjoittaneille ja ehdotti yhteistyötä. 6.2.2007 Asunnottomien palveluiden päällikkö Taru Neiman, asuntoasiamies Jorma Pajunen, etsivää työtä tekevät sosiaalityöntekijät ja Vva ry: ltä hallituksen jäsen Jukka Mäki ja toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen kokoontuivat yhteistyöpalaveriin Toiselle linjalle. Palaverissa keskusteltiin mahdollisuudesta siirtää yökahvila Kalkkers Pääskylänrinteen päiväkeskuksen tiloihin tai johonkin muuhun kaupungin paikkaan. Asia jäi vielä selvittelyn alle. Palaverissa sovittiin myös Yökiitäjä-bussin ja Asunnottomien palveluiden etsivän työn yhteistyöstä. Vva ry: n työntekijöiden käyttöön nimettiin 2 sosiaalityöntekijää Asunnottomien sosiaalipalveluista, joille voi soittaa suoraan epäselvissä tapauksissa.

Kokoustilat, puhelinjärjestelmä, avustushakemukset

Kriminaalihuoltolaitoksen päätös olla lainaamatta kokoustilojaan enää ulkopuolisille vaikeutti Vva ry:n kokousten pitämistä, koska yhdistyksen omat tilat ovat pienet. Vva sai kuitenkin luvan vuokrata Kriminaalihuoltosäätiön tiloja sekä käyttää Sininauhasäätiön tiloja maksutta. Kokouspaikoista sovitaan jatkossa joka kerta erikseen. Ajanjaksolla Vva ry uusi puhelinjärjestelmänsä, jotta uuden toimipisteen ja uusien työntekijöiden myötä kasvaneet puhelinlaskut saataisiin kuriin. Uudet numerot löytyvät Vva ry: n internetsivuilta.

Vva ry haki Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnalta avustusta Yökahvila Kalkkersin, Vartiosaaren sekä Yökiitäjäbussin toimintaan.

Kodittomien varjovaalit

Tammikuussa Vva ry aloitti yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun ja Independent Sounds Oy:n kanssa Kodittomien varjovaalitapahtumien valmistelemisen. Tapahtumiin kuuluivat päättäjien ja kodittomien vapaamuotoinen tapaaminen Yökiitäjäbussissa 1.3.2007, jolloin ehdokkaat ja asunnottomat tapasivat, tutustuivat kärryyn ja vaihtoivat mielipiteitä.
Toinen tapahtuma oli kaksiosainen ja järjestettiin 15.3.2007, juuri ennen eduskuntavaalien äänestystä. Ensimmäinen osa järjestettiin Ravintolalaiva Wäiskissä, jossa kodittomat ja eduskunta vaaliehdokkaat söivät yhteisen lounaan ja eduskuntavaaliehdokkaat pitivät lyhyet puheet asunnottomuuden hoitamisesta. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 25 ehdokasta kaikista puolueista paitsi liberaaleista ja perussuomalaisista. Yllätysehdokkaana tilaisuuteen ilmestyi Päivi Lipponen. Tilaisuudessa kodittomille tarjottiin edustajan lounas ja edustajille kodittoman soppalounas. Samana päivänä Prahassa 250 koditonta majoitettiin laivaan. Kodittomat äänestivät varjovaaleissa puheiden perusteella eduskuntaan Ilkka Taipaleen (sd), Terttu Savolan (köyhien asialla), Paavo Arhinmäen (vas) ja Juha-Pekka Väisäsen (SKP). ”Äänikuninkaat” pääsivät mukaan tapahtuman toiseen osioon, illan tapahtumaan joka järjestettiin Kulttuuriareena Gloriassa. Illan tapahtumasta ja bändien valinnasta vastasi pääasiassa Independent Sounds Oy ja yhtye Lines of Leaving.

Tilaisuudet joihin on osallistuttu

Toimistoharjoittelija Maria-Teresa Liikavainio, Kohtaamispaikan ohjaaja Ulla Pyyvaara ja Arskan pesulan ohjaaja Marina Oinonen osallistuivat Itsenäisen Suomen 90- juhlavuoden avajaisiin Finlandia-talolla 4.1. 2007.
Toiminnanjohtaja osallistui STKL: n järjestämille loppiaiskutsuille 10.1 sekä Suomen Setlementtiliiton järjestämään Sipin Päivän aamiaistapaamiseen - molemmissa tavattiin yhteistyökumppaneita ja vaihdettiin kuulumisia.
Järjestösihteeri Hanna Piirainen osallistui 7.3. 2007 Ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen yksikön ja kansalaisjärjestöyksikön järjestämään kansalaisjärjestöseminaariin, jossa keskusteltiin kansalaisjärjestöjen velvollisuuksista työnantajana, sekä kehitysyhteistyön käytännöistä ja vaikuttavuudesta.

Toiminnanjohtaja osallistui Helsingin kaupungin tietokeskuksen kaupunkitutkimuksen iltapäivään 26.3. 07, jossa esiteltiin kaupunkitutkimuksen ohjelmaluonnosta ja metropolikehityksen ja hallitsemisen ongelmia Helsingin seudulla. Toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen oli aiemmin (23.2) luennoimassa kaupunkitutkimusyksikön tutkijoille asunnottomuudesta.

Henkilöstön esimies Sari Piskonen osallistui 22.3. 07 Diakonia-ammattikorkeakoulun järjestämään aikuisväestön kanssa tehtävään sosiaalityön työkokoukseen. Toimistoharjoittelija Maria-Teresa Liikavainio osallistui Diakonia-ammattikorkeakoulun järjestämälle työelämän opinnäytetyötorille, jossa hän esitteli Vva ry:n opinnäytetyöaiheita. Aiheina tarjottiin tutkimusta henkilöistä jotka ovat selviytyneet asunnottomuudesta, tutkimusta yökahvilan toiminnasta, tutkimusta asunnottomien terveydestä, tutkimusta keinoista järjestöjen ja kuntien väliselle tehokkaammalle yhteistyölle sekä tutkimusta, jossa verrattaisiin järjestölähtöistä ja virallista auttamistyötä keskenään.

Ympäristöministeriön ylitarkastaja Peter Fredriksson kutsui kaupunkien, järjestöjen ja muiden yhteisöjen edustajia yhteiseen kokoukseen jossa keskusteltiin asunnottomuuteen liittyvistä valtakunnallisista linjauksista ja toimenpiteistä lähimpinä vuosina. Toiminnanjohtaja osallistui keskusteluun ja toi siellä esiin huolensa, miten järjestöt ja kunnat saataisiin toimimaan tiiviissä yhteistyössä, jottei arvokas tieto mene hukkaan.

Vva ry:n henkilökunta osallistui Aurora-talon avajaisiin to 8.3.2007. Sällikodin avajaisia ei vietetty Aurora-talon avajaisten yhteydessä, koska asukkaat olivat vasta sisäänmuuttovaiheessa.
Suomen Kulttuurirahasto myönsi 27.2.2007 20 000 euron suuruisen apurahan Sällikotihankkeelle Reko Lundanin muistorahana. Finlandia-talolla järjestettyyn tilaisuuteen osallistuivat toiminnanjohtaja ja Sällikotihankkeen vastaava. Tilaisuuteen osallistui noin tuhat tieteen ja taiteen edustajaa. Sällikotihanke mainittiin juhlassa erikseen.

Toukola-kodin vastaavan ohjaajan ja Vva ry: n pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Kaija Väänäsen eläkkeellelähtökahvit juotiin Toukolassa 1.2.2007. Sällikodin hankevastaava Jussi Lehtonen osallistui A-klinikkasäätiön Vinkin 10-vuotis juhlaseminaariin 2.3.2007. Toiminnanjohtaja osallistui STKL:n järjestämään projektityönkoulutukseen 6- 7.2.2007, jossa rakennettiin hankeideasta hakemus rahoitussuunnitelmineen.

Kohtaamispaikan, Arskan Pesulan ja osa Kalkkersin työntekijöistä osallistui 1.2. Helsingin kaupungin kehittämiskeskuksen järjestämään koulutukseen ”Päihdeongelmaisten taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet” sekä 2.2.07 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen seminaariin ”Hoitoa vaille - vaikea hoitaa”. Myös Yökiitäjän henkilökuntaa osallistui jälkimmäiseen.

CARRY ON –kampanja

Saksan televisio otti yhteyttä tammikuussa tehdäkseen jutun kärrystä ja sen käyttäjästä mutta jutun teko kaatui aikatauluongelmiin. Kärryn asukkaan päästyä asumaan Sällikotiin helmikuussa kärryyn yritettiin majoittaa Helsingin keskustassa Elielinaukiolla maassa asuva mies, mutta tämä halusi nukkua mieluummin kiveyksellä. Kärry siirrettiin takaisin Kauppatorille, johon alkoivat majoittua satunnaiset asunnottomat. Kampanjan tulosten esittelypaikaksi varattiin Sanomatalo ajalle 21- 27.5. 2007.

Asukki-lehti

Vuoden ensimmäinen Asukki ilmestyi 15.3.2007. Asukin jakoivat ja postittivat Kohtaamispaikan asiakkaat ja vapaaehtoiset. Sanna Lehtonen ja Pekka Peltomäki kävivät haastattelemassa eduskunnan jättävää Osmo Soininvaaraa 1.2.2007. Asukasliiton Seppo Harjunpää haastatteli toiminnanjohtajaa ja Sällikodin hankevastaavaa Lähiradioon 6.3.2007.
Asukki-lehden päätoimittajaksi valittiin entinen asunnoton Pekka Peltomäki. Vastaavana päätoimittajana jatkaa edelleen yhdistyksen toiminnanjohtaja.

Takaisin alkuun

takaisin etusivulle

Vva ry Etusivu uuteen ikkunaan