Vva ry julkaisee toiminnastaan neljännesvuosittain yksityiskohtaisen raportin. Tässä Vva:n toiminnot pääkohdittain. Kohtaamispaikka Arskan pesula Yökahvila Kalkkers Yökiitäjä Lepakko Sällikoti Vartiosaari, Soldis, Verstas Järjestötoiminta Toiminta ajalla huhti-kesäkuu 2007 Kohtaamispaikan kävijöiden toinen taidepäivä pidettiin huhtikuussa. Aamupäivä keskityttiin taiteen tekemiseen maalauksellisin keinoin ja lounasaikaan nautittiin Kohtaamispaikan ohjaajan valmistama keittolounas Vva ry:n toimistolla. Taidepäivän innostamina päätettiin järjestää taideleiri Vartiosaareen. Taideleiri pidettiin 30.5.–1.6. Leirin ohjaajina toimivat Ulla Pyyvaara, Tuija Reunanen sekä kansalaisareenalta Jasmin Rajamaa. Osallistujia runsaasta ennakkoilmoittautumisesta huolimatta oli vähän, mutta kiinnostusta tekemiseen ja yhdessäoloon löytyi. Taideleirin aikana ideoitiin toimintaverstasta ja saareen jätettiin avoin vetoomus hankkeesta kiinnostuneiden allekirjoitettavaksi. Kohtaamispaikan kuukausikokouksia jatkettiin ja Kohtaamispaikan tiloissa
viikoittain pidettävissä Asukki-palaverissa ideoitu konserttikäynti
Maailma kylässä festivaaleille toteutettiin 26.5.2007 Kohtaamispaikan
ohjaajan, asiakkaiden sekä opiskelijoiden voimin. Toukokuussa Kohtaamispaikan ohjaaja Ulla Pyyvaara osallistui Matalan kynnyksen neuvontapiste –projektin esittelyyn, joka pidettiin Kalliolan Setlementin tiloissa. Kesäkuussa Ulla, Sari ja Sanna kävivät tutustumassa Oskela -kodin uusiin toimitiloihin. Käynti heti kahden miehen asuttamisen. Kohtaamispaikan asiakkaista huhti–kesäkuun aikana kadulla
kertoi asuvansa 54 miestä ja seitsemän naista. Heistä 61
asiakasta kertoi omaavansa asuntolapaikan. Tuttavien luona kertoi oleskelevansa
30 miestä ja 11 naista. Kohtaamispaikan asiakkaista 40:llä oli
vuokra-asunto. Kohtaamispaikan käyntimäärät huhti-kesäkuussa 2007
Kohtaamispaikassa on käyntejä vuoden 2007 alusta kesäkuun
loppuun mennessä kertynyt ARSKAN PESULA Toiminta ajalla huhti-kesäkuu 2007 Huhtikuun 23 toimintapäivästä pesula oli auki 11 päivää.
Huhtikuun aukiolopäiviä vähensi Vva ry:n matka Pietariin
tutustumaan kodittomien tilanteeseen. Helmikuussa tehty remontti, jossa
uusittiin mm. Arskan pesulan asiakkaille tarkoitettuja vaateiden säilytystiloja,
piti pesulan kiinni pitkään, ja sen on arveltu vaikuttavan asiakkaiden
vähentymiseen. Toisaalta asiakkaat alkoivat käydä Pääskylänrinteessä
saunomassa, jonka sauna on avoinna arkisin jo kello 07.00 lähtien.
Suihkussa käynnit Arskan pesulassa vähentyivät, mutta ”Arska”
jatkaa asiakkaiden pyykkien pesemistä. Toukokuussa pidettiin arviointipäivä, jolloin puhuttiin mm.
säännöistä ja selkeytettiin työnjakoa ja työnkuvaa.
Toukokuussa Arskan pesula oli avoinna asiakkaille 22 työpäivästä
16 päivää. Kesäkuussa Arskan Pesulassa oli vesivahinko,
jonka takia Arskan pesula oli kiinni muutaman päivän. Fyysisiä
parannuksia kuluneella ajanjaksolla ovat ilmankosteuden poistaja, lisäritilät
oviin sekä ilmanraikastimet. Arskan pesulan käyntimäärät huhti-kesäkuussa 2007
Arskan pesulan tilastoinnissa on huomioitu pelkästään Arskan pesulan käyttäjät. Kävijöitä vuoden 2007 aikana 176 Kävijöitä koko toiminnan aikana 3 912 Takaisin alkuun YÖKAHVILA KALKKERS Toiminta ajalla huhti-kesäkuu 2007 Huhtikuun alussa yökahvila Kalkkersissa aloitti uutena työntekijänä
Jari-Pekka Hietsilta. Samaan aikaan otettiin myös käyttöön
uusi työvuorokokeilu, jossa Kalkkers on kiinni aina keskiviikon ja
torstain välisen yön. Uuteen työvuorokokeiluun päädyttiin
maaliskuun lopulla pidetyssä Kalkkersin arviointipäivässä,
jossa pohdittiin sekä työntekijöiden jaksamisen tukemista
että asiakasnäkökulmaa: yhden yön kiinniolo katkaisi
yhtäjaksoista yöpymistä Kalkkersissa. Ajanjaksolla huhti–kesäkuu Kalkkersissa huomattiin, ettei
yhden yön kiinniolo herättänyt asiakkaissa suurta vastarintaa.
Joidenkin asiakkaiden huomattiin hakeutuneen mm. Sahaajankadun ensisuojaan.
Tosin Sällikodin avaaminen on osaltaan vähentänyt Kalkkersin
ruuhkaa. Kalkkersissa säännöllisesti käyneitä
asiakkaita asuu nyt Sällikodissa, joten jokaöisiä asiakaspaikkoja
on vapautunut Kalkkersista. Samoin huomioitiin, että Sällikodin
asukkaiden luona yöpyy paljon Kalkkersin asiakkaita. Pohdittiin myös
syitä siihen, että nk. kahvilla kävijöitä oli
niukasti ja asiakkaat olivat hyvin väsyneitä.
Uudet asiakkaat Kalkkersissa Ensi kertaa Kalkkersissa asioivia oli huhti-kesäkuun aikana yhteensä
44, joista miehiä 38. Käyntimäärät huhti-kesäkuussa Kalkkersin koko toiminnan aikana ja uudet asiakkaat huhti-kesäkuussa 2007
Kalkkersista tehdyt hälytykset tammi-maaliskuussa 2007.
Takaisin alkuun Yöbussin toiminta ajalla huhti-kesäkuu 2007 YÖKIITÄJÄN HUHTIKUU 2007 Huhtikuussa Yökiitäjä-bussin yli puolen vuoden vakituinen pysäköinti Kiasman aukiolla päättyi. Toistaiseksi viimeisen kerran Yökiitäjä-bussi oli Kiasmalla 9.4.2007. Tämän jälkeen siirryttiin etsivään työhön, johon kuuluivat mm. Rautatieaseman ympäristö, yölliset käymäläkierrokset Helsingin keskustan alueella, Kauppatori sekä Hakaniemen torin ympäristö. Lisäksi etsivää työtä tehtiin huhtikuun aikana lukuisissa muissa paikoissa. Helsingin kaupungin asunnottomien sosiaalipalveluista oli kuun aikana yhtenä yönä mukana kaksi sosiaalityöntekijää. Asiakaskäynnit Yökiitäjä-bussissa huhtikuussa
2007 YÖKIITÄJÄN TOUKOKUU 2007 Toukokuussa Yökiitäjä-bussi oli liikenteessä kuutena
yönä. Vappuaattona rikottiin bussin takaosan sivulasi, ja bussin
saaminen uudelleen turvallisesti liikennöitävään kuntoon
vei aikaa. Kolmena yönä etsivää työtä tehtiin
yksityishenkilöautolla. Bussin tekniset ongelmat, ilkivalta ja niistä
aiheutuneet huoltokatkot toiminnassa vähensivät asiakasmääriä.
Yksityisautolla liikuttaessa palveluiden tarjonta rajoittuu ensisijaisesti
ihmisten kohtaamiseen. Toiminnan kannalta etsivä työn tekeminen
on merkityksellistä, vaikkakin etsivän työn asiakasmäärät
ovat luonnollisesti pienempiä kuin bussin pysäköidessä
ennalta sovituissa paikoissa esim. ydinkeskustassa. Toukokuun aikana etsivää työtä tehtiin mm. Talvipuutarhan edustalla, Itäkeskuksen ympäristössä, Rautatieaseman ympäristössä sekä laivasatamissa.
YÖKIITÄJÄN KESÄKUU 2007 Kesäkuussa 2007 Yökiitäjä-bussi oli liikenteessä
ainoastaan kuutena yönä. Syynä öiden pieneen määrään
oli bussin tekniset ongelmat, mm. akkujen tyhjentyminen tuntemattomasta
syystä. Yksityisautolla tehtiin etsivää työtä
kahtena yönä ja loppukuusta bussi oli kolme yötä pois
liikenteestä kattoremontin vuoksi. Kesäkuun ajan Yökiitäjässä
oli vain kaksi työntekijää. Loppukuusta vastaava ohjaaja
päätti työsuhteensa. Tieto Yökiitäjä-bussin
vastaavan ohjaajan Nanna Louhivirran päätöksestä lopettaa
työsuhteensa otettiin raskain mielin vastaan. Yökiitäjän
vastaavaksi siirtyi sairaanhoitaja Vesa Timberg ja uudeksi työntekijäksi
palkattiin mielenterveyshoitaja Pekka Nikkanen. Bussin kattoremontin vuoksi
Asson työntekijöiden sovittu yö peruuntui, mutta hyvä
asia on kuitenkin, että asunnottomien sosiaalitoimiston kanssa tehty
yhteistyö on edelleen tuottanut tulosta asiakkaiden asumisjärjestelyjen
suhteen. Yksi asiakkaista kertoi saaneensa tukiasunnon, johon hän
pääsee muutamaan heinäkuussa. Asiakaskäynnit kesäkuussa 2007 Liikennöintipaikat kesäkuussa 2007 Asiakaskäynnit Yökiitäjässä koko toiminnan aikana Yökiitäjän toiminnan aikana bussi on ollut liikkeellä
118 yönä. Toiminta ajalla huhti-kesäkuu 2007 Sällikodin toiminnassa huhti-kesäkuun 2007 ajanjakso on ollut vielä uuteen tilanteeseen sopeutumista. Asukkaat totuttelevat hiljalleen ajatukseen pysyvästä asumisesta ja työntekijät tutustuvat vielä asukkaisiin. Jaksolla on tullut vastaan monta arkipäiväistä asumiseen liittyvää asiaa, jotka vielä vaativat harjoittelua, esimerkkinä kaksi lievää vesivahinkoa. Asukkaiden valmiuksissa hoitaa perusasioita kuten siivousta on suuria eroja. Jollekin asunnon siivous ja liinavaatteiden vaihtaminen on itsestäänselvyys johon ei tarvitse puuttua, toinen taas tarvitsee konkreettista ohjausta ja apua, sillä itsenäisestä asunnon siivouksesta voi olla kymmeniä vuosia aikaa. Muutama asukas ei vielä kolmen kuukauden jälkeen ole rohjennut liata puhtaita valkoisia lakanoita vaan katsoo paremmaksi nukkua päiväpeiton päällä, jotta lakanat säilyvät puhtaina. Asukaskokouksia ajanjaksolla oli neljä: kaksi huhtikuussa, yksi toukokuussa ja yksi kesäkuussa. Kesä on ollut kokousten suhteen hiljaisempaa aikaa. Ihmiset liikkuvat paljon ulkona ja ovat vähemmän paikalla. Vartiosaaressa on ollut säännöllisesti kahdesta viiteen Sällikodin miestä talkootöissä läpi kesän. Muutaman aktiivisesti kokouksiin osallistuvan poissaolo tuntuu heti, koska osa muistakin jättää silloin tulematta. Kokouksiin on osallistunut 5-10 miestä. Noin kymmenen miestä on riittävä määrä, jotta kokouksessa tulevat pääosin esille ne asiat jotka asukkailla on sillä hetkellä mielessä ja jotta kokouksessa puhutut asiat leviävät kaikkien asukkaiden korviin. Käytäntö on osoittanut, että kokouksista tiedottamisessa kannattaa nähdä paljon vaivaa ja rekrytoida asukkaita kokoukseen aktiivisesti aina kokousaamua myöten. Kesän kokemuksista on opittu, että kokouksia kannattaa pitää säännöllisesti kahden viikon välein, vaikka asukkaiden houkutteleminen paikalla vaatisi enemmän vaivaa kesäaikaan. Kokouksissa ei ole käsitelty yksittäisten asukkaiden tekemisiä vaan niissä on puhuttu asumista häiritsevistä tapahtumista yleisemmällä tasolla. Asioista keskusteleminen saa kuitenkin asukkaat pohtimaan käsillä olevaa asiaa (ainakin tämänhetkisen vaikutelman mukaan) ja se vaikuttaa myös käyttäytymiseen, ei aina hyväksi asti, mutta useimmiten paremmaksi. Kokouksissa on keskusteltu myös myönteisistä asioista kuten tehty suunnitelmia Kulttuurirahaston myöntämien varojen käytöstä. Osa suunnitelmista kuten polkupyörien hankinta on toteutunut, osa odottaa syksyä. Kesäkuun lopulla Sällikodin asukas ja Vailla vakinaista asuntoa ry:n toimintaan pitkään osallistunut Martti Kähäri menehtyi kotonaan. Sällikodin ulkopuolisten henkilöiden aiheuttamat uhkatilanteet ovat selvästi vähentyneet ensimmäiseen kolmen kuukauden jaksoon verrattuna, ja tilanne on siltä osin melko hyvä. Kesäkuun jälkeen on puututtu tiukemmin asukkaiden keskinäiseen nujakointiin yleisissä tiloissa. Raportoinnit keskittyvät yleensä tapahtumiin, ja näin ollen kielteiset toimenpiteitä vaativat tapahtumat usein korostuvat. Ajanjaksolla on myös käyty paljon rakentavia keskusteluja asumisesta ja elämästä yleensä. Asukkaat ovat monessa tilanteessa käyttäytyneet vastuullisesti ja muut huomioon ottaen. Henkilökunnan ja asukkaiden välinen kommunikaatio ja keskinäinen ymmärrys lisääntyy, kun toinen osapuoli opitaan tuntemaan. Sällikodin miehet ovat kesäaikana tehneet mittavasti talkootöitä Vartiosaaressa ja saaneet siellä tehtyä paljon sellaisia töitä jotka odottivat tekemistä. Silti pääasiana on pysynyt rento yhdessäolo saaressa. VARTIOSAARI, SOLDIS JA VERSTAS Soldiksessa tehtiin talkootyönä vuokrasopimuksen edellyttämät
korjaustoimenpiteet. Sähköt uusittiin, saunan katto korjattiin
ja ympäristön yleisilme siistittiin. Soldiksen perinteisiin
päihteettömiin juhannusjuhliin osallistui 150 henkilöä.
Vartiosaaressa pidettiin useita talkoita, joihin osallistui asukkaita Sillanpirtistä sekä vapaaehtoisia Vva ry:stä. Vartiosaaren toiminta oli vilkasta. Vartiosaari toimi myös päihteettömyyden jatkotukena muutamille eri hoitolaitoksista kuten Tervalammelta kuntoutuksesta tuleville. Suoja-Pirtti ry:n Kotkankadun huoltokoti piti perinteisen kesäleirin saaressa ennen juhannusta. Vva:lla ei ollut verstaalla mainittavaa toimintaa ja verstas oli pääosin Kriminaalihuoltosäätiön käytössä. Vva ry:n vankilatuotteiden varasto siivottiin kesäkuussa ja myytävistä tuotteista laitettiin ilmoitus Vva ry: n internetsivuille.
Toimisto Vva ry:n henkilökunta vieraili huhtikuun puolivälissä Pietarissa tutustumassa Pietarin asunnottomien tilanteeseen kansalaisjärjestö Nochlezhkan vieraina. Vva ry osallistui matkan aikana myös seminaariin, johon osallistui järjestön edustajien lisäksi Pietarin kaupungin työntekijöitä. Pietarin televisio haastatteli seminaarin yhteydessä toiminnanjohtaja Sanna Lehtosta alkaneesta yhteistyöstä. Syksyllä 2007 pyritään toteuttamaan vastavierailu. Sosiaalityöntekijöitä ja kaupungin hallituksen jäseniä
Haapsalusta kävi huhtikuun lopussa tutustumassa Vva ry:n toimintaan.
Vva ry:n työntekijöitä kutsuttiin vastavierailulle. Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta myönsi kesäkuussa Vva ry:lle apurahan yökahvilan toimintaan, etsivään työhön sekä Vartiosaaren päiväkeskuksen toimintaan. Kriminaalihuoltoyhdistyksen evättyä kokoustilojensa käytön Vva ry sai mahdollisuuden käyttää Sininauhasäätiön tiloja maksutta ja Kriminaalihuollon tukisäätiön kokoustiloja pientä korvausta vastaan. Aluetyöntekijä ja Yökiitäjä-bussin vastaava
ohjaaja perustivat ”varainkeruuryhmän” ja alkoivat suunnitella
yhdessä valokuvaaja Hartti Aholan kanssa myytävää
Asunnottomien kalenteria vuodelle 2008. Vva ry:n vapaaehtoistyöntekijän ja Asukin päätoimittajan
60-vuotispäivää vietettiin Kotkankadun huoltokodissa 2.4. Carry ON – kampanja CARRY ON- kampanjan päätösnäyttely pidettiin Sanomatalossa 21.–27.5. Päätösnäyttelyn avajaisiin osallistuivat Vva ry:n vapaaehtoiset sekä kärryä testannut Niko Suomalainen ja kärryn suunnittelija Timo Niskanen. Timo Niskanen luovutti kärryn Vva ry:n käyttöön. Vva ry luovutti kärryn asunnottomille vapaaseen käyttöön, eikä seuraa enää sen kulkua. Asukki-lehti Vuoden toinen Asukin numero 2/2006 ilmestyi 21.6. Asukin päätoimittajaksi siirtyi entinen asunnoton Pekka Peltomäki. Sanna Lehtonen jatkaa vastaavana päätoimittajana. Asukki postitettiin ja jaettiin vapaaehtoisvoimin. Asukin postittamista ja jäsenmaksun seurantaa helpottamaan hankittiin uusi asiakasrekisteriohjelma, johon voidaan tulevaisuudessa liittää myös jäsenkortti. ALUETYÖ huhti-kesäkuu 2007 Vailla vakinaista asuntoa ry on asettanut kuluvan vuoden tavoitteekseen valtakunnallisen yhteistyö- ja informaationvaihtoverkoston rakentamisen Suomen kymmenen suurimman asunnottomuuskunnan kanssa. Kuntien määrittelyn perusteena käytettiin Valtion asuntorahaston vuoden 2006 kuntakyselyiden pohjalta tekemää selvitystä. Yhdistys haluaa entisestään vahvistaa yhteistyötä tahojen kanssa, jotka työssään kohtaavat ja auttavat asunnottomia tai ovat muulla tavoin tekemisissä asunnottomuuden kanssa. Yhtenä tavoitteena on kerätä ajankohtainen tieto asunnottomien tilanteesta ja paikoista, joissa heitä avustetaan yhdistyksen ja yhteistyökumppaneiden käyttöön. Tehtävää hoitamaan palkattiin huhtikuussa 2007 aluetyöntekijä Carole Brady. Aluetyöntekijä toimii Vailla vakinaista asuntoa ry:n edustajana ja sillan rakentajana kuntien ja järjestöjen välillä. Kolmen kuukauden (huhti-kesäkuu) aikana tutustuttiin Suomen kymmenen suurimman asunnottomuuskunnan profiiliin Helsingin yliopiston sosiologian laitokselta olleen Marko Kettusen tekemän selvityksen avulla. Hän kartoitti kymmenen vaikeimman asunnottomuuskunnan profiilin ja asunnottomien palvelut pohjatyönä Vva ry:n tarpeisiin yhdistyksen toiminnan valtakunnallistuessa. Valtakunnallistumista suunniteltaessa hyödynnettiin myös Asunnottomien yön verkostoa. Kesäkuun loppuun mennessä oltiin yhteydessä seuraaviin kuntiin: Joensuu, Oulu, Lahti, Kuopio ja Tampere. Edellä mainituista kunnista käytiin Joensuun Kansalaistalolla tapaamassa Soroppi ry:n toiminnanjohtaja Marko Haakanaa ja Oulussa Ytyä ry:n toiminnanjohtaja Monika Bulldraa. Tampereella vierailtiin Etna-työn parissa työskentelevien Miikan ja Katin luona. Lisäksi tapaaminen järjestettiin myös Tampereen evankelisluterilaisen seurakunnan ylläpitämän päiväkeskuksen Mustan Lampaan päihdetyöntekijöiden Salme Asusen ja Mirja Vasaran kanssa. Kuopiossa toimivaan Sirkkulanpuiston toimintayhdistyksessä työskentelevään Sanna Mustoseen oltiin yhteydessä toukokuussa. Sanna Mustosen kautta saatiin yhteyshenkilöksi Hannu Huttunen. Hänen kanssaan sovittiin tapaamispaikaksi Vva ry:n toimistotilat. Tapaamisen aikana sovittiin vastavierailu ajoittuen syksyyn. Elokuulle sovittiin tapaaminen Tampereella sijaitsevaan Naisten suojakoti ry:hyn ja sen alaisuudessa toimivaan Essi-projektiin. Elokuun alkuun sijoittuu myös tapaaminen Lahden Elokolon isännän Jukka Suomilammen kanssa. Kolmen kuukauden aikana rakennettiin siis yhteistyötä 12 henkilöön, heidän sijoittuessaan kahdeksaan eri toimipisteeseen. Tapaamisten aikana kuultiin toimipisteen periaatteista, toimintatavoista
ja käytännön työstä. Palaverien yhteydessä
ideoitiin yhdessä myös konkreettisia toimia kuinka keskinäistä
yhteistyötä voitaisiin kehittää entisestään.
Hankitun ja saadun informaation pohjalta koostettiin kansio, josta löytyy
tietoa toimipaikoista, joissa autetaan ja tuetaan asunnottomia. Kansiota
täydennetään sitä mukaa kun uutta informaatiota saadaan
ja uusissa paikoissa vieraillaan. |
|