VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA RY
Toimintasuunnitelma 2008

KATSAUS VUOTEEN 2008
TOIMINTAMUODOT
HALLINTO JA TALOUS
JÄRJESTÖLÄHTÖINEN SOSIAALITYÖ
Toimipisteet
Kohtaamispaikka --Arskan pesula --Yökahvila Kalkkers --Vartiosaaren päivätoimintakeskus --Soldis
Projektit
Yökiitäjä Lepakko --Sällikoti --Uudet projektit
YHTEISTYÖ


                                        T A K A I S I N  YHDISTYSSIVULLE                          Vva ry Etusivu uuteen ikkunaan


Vailla vakinaista asuntoa ry perustettiin 16.12.1986 vapaaehtoisten voimin. Ensimmäinen Asukki-lehti julkaistiin asunnottomien vuonna 1987, jolloin asunnottomien määrä lähestyi 20000 henkilöä. Valtion, kuntien ja järjestöjen tekemien toimenpiteiden avulla asunnottomien määrä putosi 1990-luvulla puoleen. Tällä hetkellä maassamme arvioidaan olevan n. 7500 asunnotonta, joista hieman yli puolet oleskelee pääkaupunkiseudulla.

Vva ry: n toiminta laajeni 1990- luvun lopussa kun yökahvila Kalkkers perustettiin ja järjestöön palkattiin lisää henkilökuntaa. Uusien projektien - Sällikodin ja Yökiitäjäbussin myötä henkilökunnan lukumäärä on 2000-luvulla kaksinkertaistunut. Vapaaehtoisten ja asunnottomien osallisuutta pidetään edelleen tärkeänä, sillä asunnottomat ovat järjestön itse perustaneet.

Vuonna 2008 asunnottomien asiaa ajava järjestö Vailla vakinaista asuntoa ry aloittaa toimintavuotensa juuri 21 vuotta täyttäneenä. Järjestö on Sosiaaliturvan keskusliiton, eurooppalaisen asunnottomuusjärjestöjen kattojärjestön FEANTSA: n täysjäsen sekä Helsingin kauppakamarin, Elinkeinoelämän keskusliiton, Vartiosaariseuran sekä Luonto- ja eläintalliyhdistyksen jäsen.

Vva ry toimii kolmannella sektorilla asunnottomien edunvalvojana: yksilötasolla se vaikuttaa kunkin asunnottoman tilanteeseen sekä yhteiskunnallisella tasolla lainsäädäntöön. Vailla vakinaista asuntoa ry: n yhtenä tehtävänä on nostaa asunnottomuusongelma esille median, valtakunnallisen Asunnottomien yön tapahtuman, asunnottoman yksineläjän lehden Asukin sekä erilaisten asunnottomuutta käsittelevien tapahtumien avulla. Järjestössä toimii palkattu, pääosin sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saanut henkilökunta.

Vva ry: n kaiken toiminnan lähtökohtana on jokaisen ihmisen oikeus kohtuuhintaiseen asuntoon. ”Yhdistyksen tarkoituksena on yhteismajoituksessa asuvien elinolojen parantaminen ja vaikuttaminen siihen, että jokaiselle asuntoa vaille olevalle järjestettäisiin mahdollisuus itsenäiseen asumiseen.” Vva ry: n tulevaisuuden visiona on, että jokaiselle asuntoa vailla olevalle tai asuntonsa menettävälle järjestyisi kohtuullisessa ajassa ihmisarvoiset kriteerit täyttävä asumispaikka sekä tarvittavat tukipalvelut.
S I V U N   A L K U U N

KATSAUS VUOTEEN 2008
Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma. Vva ry osallistuu ohjelman täytäntöönpanoon yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Vaikka suurella osalla Vva ry: n tavoittamista asunnottomista on vakavia päihde - ja mielenterveysongelmia, suurin asunnon tarve näyttäisi kuitenkin edelleen olevan yksinäisillä toimeentulotuen tai työttömyysturvan varassa elävillä miehillä. Asunnottomaksi joutuvat tai asunnottomuusuhan alla elävät yksinäiset miehet ovat kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puutteen vuoksi pakotettuja asumaan epäinhimillisissä olosuhteissa erilaisissa tilapäismajoituksissa, tuttavilla sekä asuntoloissa. Vuonna 2008 yhdistys keskittyy erilaisin toimenpitein tämän asian esilletuomiseen ja korjaamiseen. Samalla kartoitetaan myös asunnottomuuden luonteen muuttumista.

Yhdistyksessä on havaittu, että syntymässä on myös uudenlaista ns. tilastoitumatonta asunnottomuutta. Laitosnuoret, jotka ovat jääneet asunnottomiksi jälkihuoltosopimuksen päättymisen jälkeen kääntyvät yhä useammin Vva ry: n puoleen. Erilaisten tuomioiden täytäntöönpanoa odottaa joukko ihmisiä, eivätkä he ilmoittaudu sosiaali- tai asuntotoimen asiakkaiksi. Naisten näkyvä osuus asunnottomista on pieni. Naisten syrjäytymisen luonteesta ja piilevästä asunnottomuudesta käynnistetään Laurea - ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyö.

Kansalaisjärjestö ylläpitää vuonna 2003 toimintaansa aloittanutta Arskan pesulaa, vuonna 1995 perustettua Kohtaamispaikkaa sekä vuonna 1998 aloittanutta Yökahvila Kalkkersia, joiden toiminta pohjautuu viranomaisten työtä täydentävään ja paikkaavaan toimintaan. Vuonna 2006 aloitetun etsivän työn projektin Yökiitäjäbussin rahoitus päättyy ja keväällä 2007 aloittanut 5- vuotinen kokeileva tuetun asumisen projekti Sällikoti muuttaa väliaikaisista tiloista varsinaisiin tiloihinsa.

Vuonna 2007 järjestöön palkattu aluetyöntekijä vahvistaa kymmenen suurimman asunnottomuuskunnan kanssa tekemäänsä yhteistyö- ja informaationvaihtoverkostoa. Vuonna 2008 Vva ry tuo vahvemmin esiin ruohonjuuritasolta keräämänsä tiedon erilaisissa verkostoissa ja yhteyksissä. Yhdistyksen neljännesvuosiraportit sekä tapauskohtaisesti toimipisteissä kootut ”ruohonjuuriraportit” lähetetään viranomaisille, päättäjille sekä yhteistyökumppaneille.
S I V U N   A L K U U N


TOIMINTAMUODOT

KANSALAISJÄRJESTÖTOIMINTA
Järjestön toiminta koordinoidaan Kriminaalihuollon tukisäätiöltä vuokratuista tiloista Helsingin Sörnäisistä. Henkilökuntaan kuuluu toiminnanjohtajan lisäksi puolipäiväinen järjestösihteeri, puolipäiväinen tiedottaja, joka toimii myös Asukki-lehden toimitussihteerinä ja taittajana sekä aluetyöntekijä joka matkustaa ympäri Suomea. Järjestötoiminnan tavoitteena vuonna 2008 on tuoda esiin ajankohtainen asunnottomien tilanne, vaikuttaa viranomaistahoilla tehtyihin päätöksiin sekä luoda vapaaehtoistoiminnalle selkeä rakenne ja tiedotusjärjestelmä. Yhteistyötä ministeriöiden, suurimpien asunnottomuuskuntien, Pääkaupungin sosiaalialan osaamiskeskuksen Soccan sekä eurooppalaisen asunnottomien kattojärjestön Feantsan kanssa tiivistetään.

Vva ry: n järjestötoiminnan vahvuutena on osallistava, kannustava ja tasa-arvoinen ote jäsenistöönsä. Vva ry: ssä asioiva on myös jäsen. Järjestön jäsenistöä aktivoidaan syksyllä 2007 ajan tasalle saatetun jäsenrekisterin avulla. Jäsenet saavat mm. jäsenkortin. Rekisterin avulla kyetään jatkossa seuraamaan erilaisia asunnontarvitsijaryhmiä, tuottamaan palveluiden järjestäjille ajantasaista tietoa sekä helpottamaan yhteydenpitoa asumispalvelujen tuottajiin, asuntoloihin ja viranomaisiin.

TAPAHTUMAT
Talvella 2008 akuutti asunnottomuusongelma nostetaan esiin pystyttämällä Helsingin keskustaan lämpöteltta, jonne ovat tervetulleet lämmittelemään kadulle jääneet asunnottomat. Teltta toimii myös informaatiopisteenä. Teltan pystyttämisellä pyritään edesauttamaan kansalaisten ja asunnottomien keskinäisen ymmärryksen syntymistä.

Vva ry järjestää syksyllä 2008 informaationvaihtoseminaarin kutsumalla väkeä kymmenen suurimman asunnottomuuskunnasta ja valmistaa kerätyn tiedon pohjalta aineiston valtakunnalliseen käyttöön. Vva ry: n eri toimipisteiden keräämä ruohonjuuritason tieto hyödynnetään seminaarissa. Valtakunnalliseen järjestöjen ja kaupunkien väliseen yhteistyöhön panostetaan edelleen aluetyöntekijän tekemän työn avulla. Vva ry haastaa syksyllä 2008 kunnallisvaaliehdokkaat vastaamaan Helsingin asuntotilanteesta.

Kesällä 2008 Vva ry osallistuu Porin Jazz- tapahtumaan, jossa RAY nostaa esiin järjestötoiminnan ja kansalaisvaikuttamisen sekä ”Maailma Kylässä” – festivaaleihin. Myös muita tapahtumia ja tempauksia järjestetään mm. teatterin ja musiikin keinoin.

ASUKKI-LEHTI JA TIEDOTTAMINEN
Yhdistys tiedottaa asunnottomille tärkeistä asioista matalan kynnyksen periaatteella toimivien toimipisteiden, Asukkilehden, tapahtumien, tiedotteiden, esitteiden, erilaisten raporttien ja tiivistelmien sekä internetsivujen avulla. Yhdistyksen internetsivut löytyvät osoitteesta www.vvary.fi. Järjestön koko toiminta raportoidaan neljännesvuosittain RAY:lle, viranomaisille sekä yhteistyötahoille.

Asukkilehden toimitussihteeri toimii Vva ry: n tiedottajana, lähettää tiedotteet, kokoaa ruohonjuuriraportit, hoitaa mediasuhteet sekä yhdistyksen tarvittavat painotyöt. Aktiivisella mediatyöllä sekä erilaisilla tempauksilla tuetaan yhdistyksen omaa varainhankintaa.

Asukki-lehti toimii paitsi yhdistyksen tiedotuskanavana myös asunnottomien omana äänitorvena. Lehti tuottaa sellaista tietoa asunnottomien tilanteesta ja ajatusmaailmasta, jota muualta ei ole saatavissa. Asunnottomat kirjoittavat lehteen, yhdistys tiedottaa ajankohtaisista asioista sekä pyrkii vaikuttamaan asunto- ja sosiaalipolitiikkaan. Toimitussihteeri haastattelee ne asunnottomat jotka eivät itse kykene kirjoittamaan.

Lehti jaetaan jäsenten ja tilaajien lisäksi ministeriöihin, eduskuntaan, virastoihin, sairaaloihin, asuntoloihin, asumisyksiköihin, hoitolaitoksiin, päättäjille, tutkijoille sekä tiedotusvälineille valtakunnallisesti. Asunnottomat saavat puolet lehden myyntituotosta itselleen myydessään lehteä. Asukki-lehti tehdään ammatillisuutta vaativia työvaiheita lukuun ottamatta pääosin vapaaehtoistyövoimin ja sen toimituskuntaan kuuluu entisiä ja nykyisiä asunnottomia. Lehden painosmäärä vaihtelee 2500-4000 kpl välillä ja se ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

ASUNNOTTOMIEN YÖ
Vva ry aloitti Suomessa Asunnottomien Yö -tapahtuman järjestämisen YK: n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10. 1999. Tapahtumasta tehtiin perinne, jota vietettiin myös monissa Euroopan maissa. Myöhemmin Asunnottomien yö- tapahtuman ympärille on muodostunut valtakunnallinen vapaaehtoistyöhön perustuva kansalaisliike joka toteuttaa tapahtuman yhteistyössä lukuisten sosiaali- ja terveysalan tahojen ja järjestöjen kanssa. Vuonna 2008 Asunnottomien yö toteutetaan kansalaisliikkeen kanssa tehtävänä yhteistyönä ja sitä koordinoi Vva ry: n puolelta järjestösihteeri.
S I V U N   A L K U U N



HALLINTO JA TALOUS
Yhdistyksen hallinnosta ja toiminnasta vastaa vuosittain valittava 6-jäseninen hallitus sekä toiminnanjohtaja. Hallitus kokoontuu 10 kertaa vuodessa. Järjestön toiminnanjohtaja vastaa toiminnasta sekä luo suhteet tärkeimpiin asunnottomuuden vähentämiseen ja poistamiseen vaikuttaviin tahoihin ja järjestöihin ja osallistuu Feantsan järjestämiin seminaareihin. Vuonna 2008 Vva ry: n hallitus kutsuu Helsingin kaupungin valtuuston edustajia yhteiseen palaveriin.

Vva ry: n toimintaan haetaan rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä, Helsingin kaupungilta sekä tarvittaessa eri ministeriöiltä. Kansainväliseen yhteistyöhön rahoitusta voidaan hakea ulkoministeriöltä. Järjestön toimintaan saadaan varoja myös mm. keräyksillä, Asukki-lehden ilmoitushankinnalla sekä jäsenhankinnalla. Yhdistys ottaa vastaan lahjoituksia sekä pyrkii tuottamaan myytävää materiaalia.

Järjestö käyttää talouden- ja kirjanpidossa tilitoimistoa sekä virallisia tilintarkastajia. Hallitus valvoo varojen käyttöä ja seuraa neljännesvuosittain Vva ry: n talouden toteutumista.
S I V U N   A L K U U N


JÄRJESTÖLÄHTÖINEN SOSIAALITYÖ
Järjestön vahvuutena on pitkäaikainen, ilman ajanvarausta tapahtuva myös virka-ajan ulkopuolelle ulottuva ruohonjuuritason kontakti asuntoloissa ja kadulla asuviin asunnottomiin. Järjestön toimipisteet toimivat matalan kynnyksen periaatteella, joka asettaa omat vaatimuksensa niin henkilökunnalle kuin paikoissa kävijöillekin. Luottamuksellisen kontaktin saavuttaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta vaikeassa asemassa olevat ihmiset edes suostuvat että heidän asioitaan hoidetaan.

ARVIOINTI JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN
Ruohonjuuritasolla tehtävän työn merkitystä on hankala arvioida, koska siltä puuttuvat objektiiviset mittarit. Työ tehdään ”tässä ja nyt” ja työn kohteena olevien ihmisten saamaa apua on hankala todentaa. Vva ry: llä arviointi toteutetaan pääosin järjestön omana työnä, projektien arvioinnissa käytetään yliopiston tutkijoiden sekä oppilaitosten opinnäytetöitä. Mittavimpien projektien arvioinnissa käytetään ulkopuolista evaluointia. Vva ry osallistuu Sosiaali - ja terveysturvankeskusliiton järjestämiin koulutuksiin sekä JÄRVI-hankkeen arviointitilaisuuksiin. Työtä kehitetään koulutuksen, työnohjauksen, neljännesvuosittaisten kehittämispäivien sekä henkilökunnan viikottaisten palavereiden avulla. Myös kävijöiltä kerätään palautetta.
S I V U N   A L K U U N



TOIMIPISTEET

KOHTAAMISPAIKKA

Kohtaamispaikka on vuonna 1995 käynnistynyt Vva ry: n toimintapiste Vaasankatu 5: ssä Helsingin Kalliossa. Kohtaamispaikka toimii matalan kynnyksen periaatteella ja pyritään pitämään avoinna arkisin klo 8-16.00 välisenä aikana. Kohtaamispaikassa työskentelee yksi sosiaalialan koulutuksen saanut henkilö.

Kohderyhmänä ovat asuntoloissa, tukiasunnoissa ja kadulla asuvat asunnottomat sekä henkilöt joilla on uhka joutua asunnottomaksi. Kohtaamispaikassa tarjotaan tietoa ja ohjausta asunto-, sosiaaliturvaan sekä hoitoonohjaukseen liittyvissä asioissa. Kohtaamispaikassa tehtävä työ on järjestössä tehtävää ammatillista asiakastyötä, jonka toiminnalla paitsi ohjataan kävijät tarkoituksenmukaisen palvelun piiriin myös osallistetaan heidät mukaan toimintaan. Kävijöiden ideoimat tapahtumat ja käynnit pyritään toteuttamaan.

Kohtaamispaikka toimii myös vapaaehtoisten ja vertaistukea tarvitsevien tapaamistilana, "asunnottomien omana tilana", yhteisen tekemisen tilana sekä harjoittelupaikkana oppisopimusopiskelijalle, työllistetylle, sosiaalialan opiskelijoille tai yhdyskuntapalveluaan suorittavalle.

Kohtaamispaikan yhteyteen Kinaporinkadulle on perustettu vuonna 1995 taitojenvaihtoverstas. Taitojenvaihtoverstas on varustettu puu- ja metalliaskartelussa tarvittavilla perusvälineillä ja kalusteilla. Verstaan toiminta nojaa ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen ja verstas on yhteiskäytössä Kriminaalihuollon tukisäätiön kanssa.
S I V U N   A L K U U N


ARSKAN PESULA
Arskan pesula toimii viranomaistyötä täydentävänä palvelupisteenä, joka tarjoaa asunnottomalle mahdollisuuden henkilökohtaisesta puhtaudestaan huolehtimiseen sekä terveydenseurantaan. Paikka sijaitsee Vaasankatu 5 : ssä Kohtaamispaikan yhteydessä. Arskan pesulassa asunnoton voi peseytyä, pesettää vaatteensa sekä saada puhtaat vaatteet ylleen. Arskan pesulan tilat ovat pienet ja vaikka Arskan pesula toimii yhteistyössä muiden vastaavia palveluja tarjoavien yksiköiden kanssa, se joutuu usein kapasiteetiltaan tiukoille. Arskan pesulassa työskentelee yksi henkilö.

Asunnottomien terveydenhuoltojärjestelmässä on suuria puutteita. Asunnottomat eivät useinkaan hakeudu vapaaehtoisesti hoitoon, vaan joutuvat alun perin pienen vaivan vuoksi sairaalahoitoon, josta heidät kotiutetaan kadulle tai asuntolaan. Jatkuva sairaalakierre ja akuuttipalveluiden käyttäminen kuormittavat julkista terveydenhuoltoa. Arskan pesulan toiminnalla pyritään ennaltaehkäisemään sairauksia ja puuttumaan asunnottomien terveyskäyttäytymiseen. Arskan pesulan tietoutta hyödynnetään vuonna 2008 Sosiaali- ja terveysministeriöltä haetussa terveysprojektissa.
S I V U N   A L K U U N


YÖKAHVILA KALKKERS
Kansalaisjärjestö Vva ry: n perustehtävänä ei ole tuottaa palveluja vaan tuoda näkyviin palvelujärjestelmään kohdistuvia tarpeita ja sen puutteita sekä tehdä aloitteita parannuksista. Yökahvila Kalkkers, Töölön säilytyssuoja ja selviämishoitoasema sekä Sahaajankadun ensisuoja ovat edelleen ainoat yöaikaan päihtyneitä auttavat ja vastaanottavat paikat Helsingissä. Tiukan talouden rajoittamana elävän kansalaisjärjestön näkökulmasta kaupungin tulisi ottaa enemmän vastuuta yökahvilassa yöpyvien tilanteesta. Vuodesta 1998 alkaen yökahvilassa on ollut käyntejä yli 100 000.

Yökahvilassa tehtävä työ on poikkeuksellisen vaativaa, koska työ tapahtuu yöaikaan matalan kynnyksen periaatteella. Tärkeimpänä toimintamuotona yökahvilassa on yöaikaan tapahtuva yksilöllinen ohjaus asumiseen, terveyteen ja sosiaalisiin asioihin liittyvissä asioissa. Yökahvilassa on myös mahdollisuus levätä turvallisesti. Ohjauksesta vastaa sosiaali- ja terveysalan ammattikoulutettu henkilöstö. Vuonna 2008 yökahvilan toiminnalle pyritään etsimään tarkoituksenmukaisemmat sekä resursseja vastaavat tilat sekä lisätään yhteistyötä Diakonissalaitoksen Kansalaisareenan ja Yökiitäjäbussin kanssa.
S I V U N   A L K U U N


VARTIOSAAREN PÄIVÄTOIMINTAKESKUS

Helsingin Vartiosaaressa sijaitsee yhdistyksen jäsenten kunnostama kesäpaikka. Vva ry: n toiminta sai pontta vuonna 1988 Vartiosaaresta, jolloin yhdistys sai Helsingin kaupungilta vuokralle korjausvelvoitetta vastaan purku-uhan alla olevan kesähuvilan. Saareen saapui kadulta asunnottomia ja työttömiä ammattimiehiä, jotka remontoivat huvilan ja saivat myös asuntoasiansa järjestykseen. Vartiosaaren päivätoimintakeskus on toiminut koko ajan asunnottomien, yhdistyksen jäsenten, hoitolaitosten, asuntoloiden, asumisyksiköiden, vankiloiden sekä muiden vastaavien yhteisöjen kesänvietto- ja virkistyspaikkana. Vartiosaaren huvilasta ja sen muista kiinteistöistä huolehtivat toiminnanjohtajan lisäksi yhdistyksen vapaaehtoiset. Kesällä 2007 Vartiosaaren toiminnasta ja kunnostuksesta ovat pääosin vastanneet Sällikodin asukkaat ja työ jatkuu vuonna 2008. Vartiosaaren toiminta perustuu päihteettömyyteen.

Vuonna 2008 Vartiosaaren vuonna 2009 päättyvän vuokrasopimuksen uusimiseksi tehdään kaikki tarvittava. Saareen kutsutaan Helsingin kaupungin edustajia sekä muita päättäviä tahoja. Saaren toiminnasta ja sen historiasta tiedotetaan julkisuudessa. Saaren kuljetusliikennettä varten veneeseen hankitaan uusi moottori ja tontille rakennetaan talvikäytettävä kota. Kesällä 2008 Vartiosaaressa järjestetään asunnottomien perheleiri sekä kesäjuhlat. Vartiosaariseuran ja Luonto- ja eläintalliyhdistyksen kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään suunnitelmallisesti.
S I V U N   A L K U U N


SOLDIS RAMSINNIEMESSÄ
Yhdistys on vuokrannut Vartiosaarta vastapäätä mantereella sijaitsevan kesämajan ja saunamökin "Soldiksen". Kesämajan ja Vartiosaaren huvilan välillä on leveähkö salmi ja kulku Vartiosaaren huvilalle tapahtuu Soldiksen kautta. Kesämajalla järjestetään erilaisia päihteettömiä tapahtumia, mm. suuret juhannusjuhlat. Soldista käyttää pääosin päihteetön yhteisö joka vastaa itse Soldiksen toiminnasta ympärivuotisesti. Vuonna 2007 Soldiksen sähköjärjestelmä uusittiin ja vapaaehtoiset remontoivat rakennuksia.
S I V U N   A L K U U N



PROJEKTIT

ETSIVÄN TYÖN YKSIKKÖ
"YÖKIITÄJÄ LEPAKKO"

Yökiitäjä-projektin kolmevuotinen rahoitus päättyy vuonna 2008, jolloin projektin tulokset levitetään ja aikaansaatu työmenetelmä juurrutetaan osaksi Vva ry: n omaa toimintaa. Projektin tulokset levitetään myös valtakunnallisesti ja Feantsan kautta kansainvälisesti. Jatkorahoitusta haetaan Raha-automaattiyhdistykseltä.

Projektin käytössä oleva linja-auto on vanha ja sen korjauskustannukset ovat nousseet suuriksi. Toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi yksikölle etsitään toimivampi kulkuneuvo. Vanha auto myydään.

Yökiitäjässä työskentelevä työryhmä on yhteistyössä Helsingin kaupungin asunnottomien palveluiden etsivän työn kanssa vuosina 2006 -2007 tavoittanut useita kymmeniä henkilöitä joilla ei ole ollut minkäänlaista kontaktia sosiaali- tai terveydenhuoltoon. Kontaktia ei joko koskaan ole ollut tai se on katkennut syrjäytymisen tai mielenterveyden ongelmien vuoksi. Yökiitäjässä työskentelevä työryhmä on onnistunut luomaan suhteet tähän vaikeasti tavoitettavaan asunnottomien ryhmään ja jatkaa hienovaraista työtään. Vuonna 2008 viranomaisyhteistyötä lisätään. Yökiitäjän työryhmään kuuluu psykiatrinen sairaanhoitaja, mielenterveyshoitaja sekä lähihoitaja. Vuonna 2008 etsivän työn työmuodot kirjataan väliraportin 2007 pohjalta ja projektista tehdään loppuraportti, jolla arvioidaan työn merkitystä, tuloksia sekä jatkotyön tarpeita.

Koko toiminnan aikana elokuun 2007 loppuun mennessä Yökiitäjä on tavoittanut 285 henkilöä, joista naisia on ollut 46.
S I V U N   A L K U U N


SÄLLIKOTI
Vuonna 2003 käynnistyneen Sällikoti-projektin suunnitteluvaihe päättyi ja varsinainen toiminta alkoi väliaikaisissa tiloissa 26.2. 2007. Alkuvuodesta 2008 Sällikoti henkilökuntineen ja asukkaineen muuttaa varsinaisiin tiloihinsa Diakonissalaitoksen korttelin D-taloon.

Sällikoti on kokeileva tuetun asumisen projekti, jonka tarkoitus on kehittää asumismuotoja erittäin vaikeasti asutettaville yksinäisille miehille pääkaupunkiseudulla. Projektin tarkoituksena on tarjota asunnottomalle asunto sekä opettaa tämä asumaan siinä. Hankkeen toimintaideologiana on toiminnallinen yhteisöllisyys ja yksilön kunnioitus. Koko projektin tavoitteena on saada jokainen asukas osalliseksi omaan asumiseensa sekä vahvistaa asukkaan valmiudet itsenäiseen asumiseen ja elämään. Jokaisen Sällikodissa asuvan kanssa tehdään vuokrasopimus. Henkilökunta suunnittelee asumisen puitteet, toimintaperiaatteet ja säännöt yhdessä asukkaiden kanssa. Asukkailta kerätään säännöllistä palautetta ja asukkaat osallistuvat asukaskokouksiin. Sällikodissa työskentelee hankevastaavan lisäksi sairaanhoitaja ja 5 ohjaajaa.

Vuonna 2008 Sällikodin haasteena on henkilökunnan ja asukkaiden sitouttaminen projektin tavoitteisiin. Asukaskokousta kehitetään työvälineenä, jotta siitä tulisi osa yhteisön viikkorutiinia ja osa asukkaiden ja henkilökunnan jatkuvaa kommunikaatioprosessia. Henkilökunnan palaverit järjestetään viikottain ja ne kirjataan. Henkilökunnan työnohjaus on alkanut syksyllä 2007 ja sitä jatketaan tiiviinä vuonna 2008. Työnohjaajana toimii päihdetyön asiantuntija Antti Särkelä.

Siirtyminen pysyviin tiloihin on tärkeä siirtymäriitti niin henkilökunnalle kuin asukkaillekin ja uusiin tiloihin tutustutaan heti kun se rakennustöiden osalta on mahdollista. Väliaikaisten tilojen jättäminen ja uusissa tiloissa aloittaminen on merkittävä tapahtuma ja sitä tullaan huomioimaan mahdollisimman paljon. Avoimien ovien päivä ja Sällikodin virallinen esittely tullaan järjestämään uusiin tiloihin siirtymisen jälkeen. Projektin arviointi aloitetaan vuonna 2008 ja teetetään ulkopuolisena työnä.

Sällikodin asukkaan kirjoittama näytelmäteksti valmistetaan yhteistyössä Diakoniammattikorkeakoulun kanssa kansalaisareenalle Aurora-taloon keväällä 2008. Talven aikana suunnitellaan Vartiosaaren tulevat talkoourakat ja etsitään vaihtoehtoisia toiminnanmuotoja kesän aktiivisen toiminnan tilalle.

Asukasvaihtuvuus pidetään minimissään myös vuonna 2008, joka tarkoittaa sitä että asukkaat jatkavat asumistaan mikäli kuolema, vakava sairaus tai oma päätös eivät päätä asumista Sällikotiyhteisössä.
S I V U N   A L K U U N


UUDET PROJEKTIT
Sosiaali - ja terveysministeriöltä terveyden edistämisen määrärahoista on haettu rahoitusta yhteistyö- ja tutkimushankkeeseen asunnottomien terveyskäyttäytymisestä ja hoitoon pääsyn esteistä. Mikäli hanke saa rahoituksen se toteutetaan vuonna 2008 yhteistyössä Pääkaupunkiseudun osaamiskeskuksen Soccan asunnottomien hankkeen kanssa. Keväällä 2008 haetaan projektirahoitusta RAY: ltä asuntoloissa tehtävään työhön.
S I V U N   A L K U U N


YHTEISTYÖ
Yhdistyksen yhteistyö jatkuu edelleen muiden asunnottomuuden kanssa toimivien järjestöjen, yksityisten sekä kunnallisten toimijoiden kanssa. Vva ry toimii yhteistyössä pääkaupunkiseudulla Y-säätiön, Kriminaalihuollon tukisäätiön, Diakonissalaitoksen, Sininauhasäätiön, Nuorisoasuntoliiton, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen Soccan, Asukasliiton, Helmi ry: n, Mielenterveyden keskusliiton, Kansainvälisen vapaaehtoistyö ry: n, Elämäntapaliiton, Suoja-Pirtti ry: n, Hangonkadun kuntoutuskeskuksen, A-klinikan, Helsingin vankilan, Suomenlinnan työsiirtolan, Diakonissalaitoksen toimipisteiden, Uudenmaan sosiaalialan oppilaitosten, Feantsan Suomen-ryhmän, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön, Sosiaaliturvan keskusliiton, Helsingin sosiaaliviraston ja sosiaalitoimistojen sekä Asunnottomien sosiaalikeskuksen Asson kanssa. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen asunnottomien hankkeen kanssa tiivistetään yhteistyötä. Yhteistyö valtakunnallisella tasolla jatkuu kymmenen suurimman asunnottomuuskunnan kanssa.

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
Kattojärjestö FEANTSA on tähdentänyt asumista yhtenä keskeisenä sosiaalisena perusoikeutena ja keinona torjua syrjäytymistä yhteiskunnassa. Järjestö on saavuttanut arvostetun asiantuntijan aseman Euroopan Unionissa. Nizzassa joulukuussa 2000 hyväksytty Euroopan Unionin perussopimus ja siihen liittyvä perusoikeuskirja vahvistaa sekä oikeuden asuntoon että tukee toimia syrjäytymisen vähentämiseksi. Asunto on ihmisen perusoikeus. Vaikka Euroopan unioni edellyttää kaikilta jäsenmailtaan asunnottomuuden hoidon sisällyttämistä kansallisiin toimintasuunnitelmiin köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan ja perusoikeuskirja kokoaa yhteen unionin perusoikeudet, se ei vielä ole oikeudellisesti sitova asiakirja. Ranskan valtiota vastaan nostetun kanteen päätös tulee linjaamaan koko Euroopan asuntopolitiikkaa.

Vva ry on tästä syystä hakeutumassa yhteen Feantsan työryhmistä. Mikäli jäsenyys osallisuutta käsittelevässä työryhmässä toteutuu, yhteistyö Feantsan kanssa lisääntyy merkittävästi. Samalla lisääntyy mahdollisuus välittää uutta tietoa myös toimijoille Suomessa. Keväällä aloitettua yhteistyötä jatketaan Pietarilaisen kansalaisjärjestön Notshleshkan kanssa. Keväällä 2008 toteutetaan vastavierailu, jolloin Pietarista saapuu delegaatio Suomeen. Viron Haapsaluun tehdään vastavierailu. Kansainvälistä yhteistyötä voidaan suunnitella myös yhteistyössä Pääkaupunkiseudun osaamiskeskuksen Soccan asunnottomien hankkeen kanssa.
S I V U N   A L K U U N

Toimintasuunnitelma on hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 26. 9. 2007.


T A K A I S I N  YHDISTYSSIVULLE