| VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA RY Vailla vakinaista asuntoa ry on kansalaisjärjestö, joka perustettiin 16.12.1986 asunnottomien ja vapaaehtoisten voimin. Ensimmäinen asunnottomien oma lehti Asukki- asunnottoman yksineläjän lehti ilmestyi asunnottomien vuonna 1987 tilanteessa, jossa asunnottomien määrä Suomessa oli lähes 20 000 henkilöä. Valtion, kuntien ja järjestöjen toimenpiteiden avulla asunnottomien määrä putosi 1990-luvulla puoleen. Tällä hetkellä maassamme arvioidaan olevan n. 7500 asunnotonta, joista hieman yli puolet oleskelee pääkaupunkiseudulla. Vva ry: n toiminta laajeni 1990- luvun lopussa, kun yhdistys perusti yökahvila Kalkkersin ja järjestöön palkattiin lisää henkilökuntaa. Sällikoti ja Yökiitäjäbussi-projektien myötä henkilökunnan lukumäärä kaksinkertaistui 2000-luvulla. Vapaaehtoisten ja asunnottomien osallistumista järjestön toimintaan pidetään edelleen tärkeimpänä toiminnanmuotona, sillä asunnottomat ovat järjestön itse perustaneet. Vva ry toimii valtakunnallisesti kolmannella sektorilla asunnottomien edunvalvojana: yksilötasolla se vaikuttaa kunkin asunnottoman tilanteeseen sekä yhteiskunnallisella tasolla lainsäädäntöön. Vva ry kuuluu eurooppalaiseen asunnottomien järjestöjen kattojärjestöön Feantsaan, jonka kautta Vva ry toimii kansainvälisesti. Vailla vakinaista asuntoa ry: n tehtävänä on nostaa asunnottomuusongelma esille median, valtakunnallisen Asunnottomien yön tapahtuman, asunnottoman yksineläjän lehden Asukin sekä erilaisten asunnottomuutta käsittelevien tapahtumien avulla. Järjestössä toimii palkattu, pääosin sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saanut henkilökunta. Vva ry: n kaiken toiminnan lähtökohtana on jokaisen ihmisen oikeus kohtuuhintaiseen asuntoon. ”Yhdistyksen tarkoituksena on yhteismajoituksessa asuvien elinolojen parantaminen ja vaikuttaminen siihen, että jokaiselle asuntoa vaille olevalle järjestettäisiin mahdollisuus itsenäiseen asumiseen.” Vva ry: n tulevaisuuden visiona on, että jokaiselle asuntoa vailla olevalle tai asuntonsa menettävälle järjestyisi kohtuullisessa ajassa ihmisarvoiset kriteerit täyttävä asumispaikka sekä tarvittavat tukipalvelut. Vuonna 2009 asunnottomien asiaa ajava järjestö Vailla vakinaista asuntoa ry aloittaa 22. 1. KANSALAISJÄRJESTÖTOIMINTA Vuoden 2009 haasteina ovat järjestölähtöisen ammattityön ja vapaaehtoistyön limittäminen joustavaksi kokonaisuudeksi järjestön sisällä (vapaaehtois- ja vertaistyön keskus), yhteistyö uuden avattavan asunnottomien palvelukeskuksen kanssa pääkaupunkiseudulla ja valtakunnallisesti asunnottomien oman vaikuttamisverkoston perustaminen sekä yhteistyö Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran kanssa. Yhteiskunnallisena haasteena on tavallisten kansalaisten pelkojen hälventäminen asunnottomia sekä heille rakennettavia asuntoja ja tuetun asumisen yksiköitä kohtaan. Vva ry valmistautuu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Euroopan syrjäytymisen ja köyhyyden vastaisen vuoden 2010 tapahtumiin ja tiedottaa edelleen ajankohtaisesti asunnottomien tilanteesta medialle sekä lähettää toiminnastaan neljännesvuosiraportit sekä tapauskohtaisesti toimipisteissä kootut ”ruohonjuuriraportit” viranomaisille, päättäjille sekä yhteistyökumppaneille. Vva ry osallistuu Kansalaisareena ry: n valtakunnallisen vapaaehtoistoiminnan hankkeen seurantaryhmään sekä muihin vapaaehtoistoiminnan tapaamisiin ja tapahtumiin, yhteistyöverkostoihin ja koulutuksiin. Vva ry:n vapaaehtoistoimintaa koordinoi järjestösihteeri ja toiminnan keskiössä ovat Vva ry: n kävijät ja jäsenet. Valtakunnallista alueyhteistyötä tehdään aluetyöntekijän tekemän työn avulla. Uutena haasteena on perustaa asunnottomien oma valtakunnallinen vaikuttamisverkosto yhteistyökumppaneiden verkoston rinnalle. Mallina käytetään tanskalaisen SAND-järjestön valtakunnallista vaikuttamismallia. Järjestötoiminnasta vastaavat toiminnanjohtaja, puolipäiväinen järjestösihteeri, puolipäiväinen tiedottaja, joka toimii myös Asukki-lehden toimitussihteerinä ja taittajana sekä aluetyöntekijä.
Vva ry järjestää tammikuussa aamiaistapaamisen, johon kutsutaan yhteistyökumppaneita. Tarkoituksena on tiivistää toimijoiden verkostoa ja vaihtaa ajatuksia. Maaliskuussa 2009 Vva ry kutsuu eri toimijat koolle seminaariin Ravintolalaiva Wäiskiin. Seminaari päättää puolivuotisen kampanjan ”Vailla vakinaista arvostusta”. Vuoden päätapahtuma Asunnottomien Yö toteutetaan vuonna 2009 valtakunnallisesti yhteistyössä kansalaisliikkeen muiden toimijoiden kanssa. Asunnottomien yön vuotuinen teema kiteytyy vuoden aikana ajankohtaisista ilmiöistä. Vva ry vierailee joissakin 10 suurimman asunnottomuuskunnan asunnottomien yössä. Toukokuussa Vva ry ottaa osaa Helsingin kaupungin siivoustalkoisiin ”katu kotina” –teemalla ja kävijöiden kanssa osallistutaan Maailma kylässä festivaaliin. Elo-syyskuussa tehdään perinteeksi muodostunut kalenteri vuodelle 2010, joka liittyy Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen vastaiseen vuoteen. Vva ry järjestää tarvittaessa myös muita tapahtumia ja tempauksia vuoden aikana. 1.2 "VAILLA VAKINAISTA ARVOSTUSTA" -KAMPANJA 1.2.1 ASUNNOTON KANSALAISENA -SEMINAARI Seminaari avataan Minna Canthin eli tasa-arvon päivänä. Seminaaripäivien aikana käsitellään alustusten, työryhmätyöskentelyn ja draaman keinoin asunnottomuuteen liittyviä teemoja. Lisäksi päivien aikana tullaan käsittelemään asunnottomuutta asuntopolitiikan ja yhdyskuntasuunnittelun näkökulmasta. Ensimmäisenä seminaaripäivänä järjestetään vapaamuotoinen iltatapahtuma. Kaksipäiväinen seminaari on tarkoitettu asunnottomuuskysymyksistä kiinnostuneille, kuntien, kolmannen sektorin ja valtionhallinnon työntekijöille. Aluetyöntekijän lisäksi seminaarin suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu järjestösihteeri, jäseniä, sekä asiantuntijoina entisiä asunnottomia. Seminaari järjestetään ravintolalaiva Wäiskissä.
1.3 VAPAAEHTOIS- JA VERTAISTOIMINTA Yhtenä tärkeänä vapaaehtoistoiminnan toimintamuotona aloitetaan tukihenkilötoiminta, jonka avulla voidaan tukea mm. päihderiippuvuudesta eroon pyrkiviä. Tukihenkilöt koulutetaan Vartiosaaressa. Helsingin Vartiosaaressa sijaitsee yhdistyksen jäsenten kunnostama kesäpaikka. Vva ry: n toiminta sai pontta vuonna 1988 Vartiosaaresta, jolloin yhdistys sai Helsingin kaupungilta vuokralle korjausvelvoitetta vastaan purku-uhan alla olevan kesähuvilan. Yhdistyksen jäsenet hakivat saareen kadulta asunnottomia ja työttömiä ammattimiehiä, jotka remontoivat huvilan ja saivat myös asuntoasiansa järjestykseen. Vartiosaaren päivätoimintakeskus on tärkeä osa Vva ry: n toimintaa. Vartiosaari toimii asunnottomien, tukiasunnoissa asuvien, yhdistyksen jäsenten, hoitolaitosten, asuntoloiden, asumisyksiköiden, vankiloiden sekä muiden vastaavien yhteisöjen kesänvietto- ja virkistyspaikkana. Vartiosaari toimii myös hätämajoituksena henkilöille jotka odottavat paikkaa kuntouttavaan asumiseen. Myös talvella Vartiosaari toimii tärkeänä juhlapyhien (joulu, uusivuosi, pääsiäinen) viettopaikkana heille joilla ei ole muuta vapaa-ajanviettopaikkaa. Vartiosaaren huvilasta ja sen muista kiinteistöistä huolehtivat toiminnanjohtajan lisäksi yhdistyksen vapaaehtoiset ja Sällikodin asukkaat. Vartiosaaren toiminta perustuu päihteettömyyteen ja sen tukemiseen, vapaaehtoisuuteen ja mahdollisuuteen tehdä mielekkäitä töitä. Vartiosaaren vuokrasopimus päättyy vuonna 2009. Päättyvän vuokrasopimuksen uusimiseksi tehdään kaikki tarvittava. Saareen kutsutaan lehdistön, Helsingin kaupungin sekä kiinteistöviraston edustajia. Saaren toiminnasta ja sen historiasta tiedotetaan julkisuudessa. Vartiosaariseuran ja Luonto- ja eläintalliyhdistyksen kanssa tehtävää yhteistyötä jatketaan. Yhdistyksellä on Vartiosaarta vastapäätä mantereen puolella toinen päihteetön vapaa-ajanviettopaikka, Soldis. Soldiksen toiminta on kokonaan päihteetöntä ja sen toiminnasta vastaa päihteetön yhteisö ympärivuotisesti. Yhteisö järjestää vertais -ja tukitoimintaa viikottain päihderiippuvaisille. Kesämajalla järjestetään erilaisia päihteettömiä tapahtumia, mm. suuret juhannusjuhlat. Soldiksen käyttö on runsasta, sauna lämmitetään 4-5 kertaa viikossa ja vertaisryhmät kokoontuvat 2-3 kertaa viikossa. Vuonna 2009 Soldiksen saunan jätevesijärjestelmä uusitaan ja muita korjauksia tehdään ilmenneiden tarpeiden mukaan.
1.4 ASUKKI-LEHTI Asukki- lehti toimii paitsi yhdistyksen tiedotuskanavana myös asunnottomien omana äänitorvena. Lehti tuottaa sellaista tietoa asunnottomien tilanteesta ja ajatusmaailmasta, jota muualta ei ole saatavissa. Asunnottomat kirjoittavat lehteen, yhdistys tiedottaa ajankohtaisista asioista sekä pyrkii vaikuttamaan asunto- ja sosiaalipolitiikkaan. Toimitussihteeri haastattelee ne asunnottomat jotka eivät itse kykene kirjoittamaan. Päätoimittajalla on asunnottomuustausta. Lehti jaetaan jäsenten ja tilaajien lisäksi ministeriöihin, eduskuntaan, virastoihin, sairaaloihin, asuntoloihin, asumisyksiköihin, hoitolaitoksiin, päättäjille, tutkijoille sekä tiedotusvälineille valtakunnallisesti. Vuonna 2009 aktivoidaan valtakunnallisia yhteistyökumppaneita sekä uutta asunnottomien vaikuttajaverkostoa kirjoittamaan lehteen jotta muutkin kuin pääkaupunkiseudun toimijat saavat äänensä kuuluville. 1.5 TIEDOTTAMINEN Vva ry:ltä pyydetään asiantuntijalausuntoja asunnottomuuteen liittyvissä asioissa ja Vva ry osallistuu virallisten työryhmien toimintaan. Vva ry ei käytä asiakas-sanaa, vaan käyttää myös tiedotuksessaan käsitteitä kävijä tai jäsen. Asukkilehden toimitussihteeri toimii Vva ry: n tiedottajana, lähettää tiedotteet, kokoaa ruohonjuuriraportit sekä hoitaa aktiivisen ylläpidon mediaan. Aktiivisella mediatyöllä sekä erilaisilla tempauksilla tuetaan myös yhdistyksen omaa varainhankintaa. Asunnottomuusongelma on maailmanlaajuinen. Haasteena vuonna 2009 on euroopppalaisesta asunnottomuustilanteesta tiedottaminen Suomessa valtakunnallisesti. Feantsan suomalaiset jäsenjärjestöt ovat perustaneet yhteistyöryhmän joka kokoontuu neljännesvuosittain päivittämään tilanteen sekä sopimaan tiedottamisesta. Vuosi 2010 on nimetty Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen vastaiseksi vuodeksi ja vuoden tapahtumia ja tiedottamista aletaan suunnitella jo vuonna 2009.
1.6 VALTAKUNNALLINEN ALUETYÖ JA YHTEISTYÖ Yhdistyksen yhteistyö jatkuu edelleen muiden asunnottomuuden kanssa toimivien järjestöjen, yksityisten sekä kunnallisten toimijoiden kanssa. Vva ry: n pääyhteistyökumppanit ovat Kriminaalihuollon tukisäätiö, Helsingin Diakonissalaitos, Ympäristöministeriö sekä pääkaupunkiseudulla Asunnottomien sosiaalipalvelut ja palvelukeskus. Vva ry toimii tiiviissä yhteistyössä myös Y-säätiön, Sininauhasäätiön, Nuorisoasuntoliiton, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen Soccan, Asukasliiton, Helmi ry: n, Mielenterveyden keskusliiton, Kansalaisareena ry: n, Elämäntapaliiton, Suoja-Pirtti ry: n, Helsingin vankilan, Suomenlinnan työsiirtolan, Uudenmaan sosiaalialan oppilaitosten, Sosiaali- ja terveysministeriön, Sosiaaliturvan keskusliiton, Sirkkulanpuiston toimintayhdistys, Vartiosaaren luonto- ja eläintalliyhdistyksen ja Tukiyhdistys Karvisen kanssa. Järjestö on Sosiaaliturvan keskusliiton, eurooppalaisen asunnottomuusjärjestöjen kattojärjestön FEANTSA: n täysjäsen sekä Helsingin kauppakamarin, Elinkeinoelämän keskusliiton, Vartiosaariseuran sekä Luonto- ja eläintalliyhdistyksen jäsen.1.7 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Vuonna 2009 Vva ry: n toimintaan haetaan rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä, Helsingin kaupungilta sekä tarvittaessa eri ministeriöiltä. Euroopan unionilta haetaan rahoitusta vuoden 2010 tapahtumia varten. Järjestön toimintaan haetaan varoja myös mm. keräyksillä, Asukki-lehden ilmoitushankinnalla sekä jäsenhankinnalla. Yhdistys ottaa vastaan lahjoituksia sekä tuottaa pientä myytävää materiaalia. Järjestö käyttää talouden- ja kirjanpidossa tilitoimistoa sekä virallisia tilintarkastajia. Hallitus valvoo varojen käyttöä ja seuraa neljännesvuosittain Vva ry: n talouden toteutumista. Taitojenvaihtoverstas siirretään Sällikodin tiloihin ja vankilatuotteiden varasto pyritään myymään. Yökiitäjä-projektia varten hankittu bussi myydään. Lisääntyneet vuokrakustannukset sekä Sällikodin että järjestötoiminnan osalta sopeutetaan talouteen. Kasvanut henkilöstön määrä ja edellisen neuvottelukierroksen suuret palkankorotukset vaativat talouden tarkkaa seurantaa ja mahdollista toiminnan sopeuttamista. Henkilöstö osallistuu toimipisteittäin säännölliseen työnohjaukseen, viikkopalavereihin, kuukausittain koko henkilökunta kokoontuu yhteiseen palaveriin ja neljännesvuosittain arvioimaan ja kehittämään toimintaa. Koko henkilöstön virkistyspäivä järjestetään kaksi kertaa vuodessa.
4. JÄRJESTÖLÄHTÖINEN SOSIAALITYÖ Kohderyhmänä ovat asuntoloissa, tukiasunnoissa ja kadulla asuvat asunnottomat sekä henkilöt joilla on uhka joutua asunnottomaksi. Kohtaamispaikkka on paikka jossa ammattikoulutuksen saaneet työntekijät avustavat yhdessä sosiaalialan opiskelijoiden ja Vva ry: n kävijöiden kanssa asuntoa vailla olevia asunnon hankinnassa sekä muissa sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. Työntekijä kehittää yhdessä kävijöiden kanssa Kohtaamispaikan toimintaa, ideoi retkiä ja tapahtumia, kannustaa ihmisiä osallistumaan, pitää erilaisia ryhmiä, mm. taideryhmä, tarinaryhmä ja luo puitteet ja rakenteet jossa ihmiset voivat osallistua omaan elämäänsä ja yhteiskuntaan. Kävijäkokoukset järjestetään joka kuun ensimmäinen perjantai. Kohtaamispaikka osallistuu kerran viikossa järjestettävän terveyspäivän toteuttamiseen. 4.2 ARSKAN PESULA 4.3 YÖKAHVILA KALKKERS Yökahvilassa tehtävä työ on poikkeuksellisen vaativaa, koska työ tapahtuu yöaikaan matalan kynnyksen periaatteella. Tärkeimpänä toimintamuotona yökahvilassa on yöaikaan annettava kriisi- ja ensiapu. Ohjauksesta vastaa 4 pääosin sosiaali- tai terveysalan koulutuksen saanutta ohjaajaa. Yökahvilassa työskennellään pääosin ihmisten kanssa jotka ovat menettäneet kaiken toivonsa muutoksesta, ihmisten kanssa joilla ei ole paljon omia voimia ja jotka haluavat antaa kaiken vastuun elämästään muiden käsiin. Yökahvilan tilat ovat edelleen sopimattomat ja kävijät erityisen huonossa kunnossa. Yökahvilan sijainti on myös ongelmallinen. Yökahvilan kävijöiden aiheuttamista häiriöistä valitetaan säännöllisesti. Uusia sopivia tiloja etsitään edelleen.Sivun alkuun 4.4 ETSIVÄ TYÖ Helsingin kaupungin osuus projektin aikana on ollut kerran kuukaudessa mukaan jalkautunut sosiaalityöntekijä, jonka kautta tavatut ulkona asuvat ihmiset ovat päässeet suoraan sosiaalityöntekijän vastaanotolle. Koko toiminnan aikana elokuun 2008 loppuun mennessä Yökiitäjällä on ollut 1345 kontaktia yöaikaan. Yökiitäjä on myös tavoittanut ihmisiä jotka ovat olleet kateissa asumisyksiköistä tai sairaaloista. Espanjassa toimiva yksityinen järjestö Arrels Fundagio tekee katutyötä periaatteella jossa katutyön tavoitteena on vain olla kadulla elävien ihmisten kanssa ja kuulla niitä joita kukaan ei kuuntele. Etsivän työn tavoitteena Vva ry:llä on edellämainitun lisäksi ohjata ihminen pois kadulta. Mikäli haettava rahoitus saadaan etsivä työ tullaan toteuttamaan tiiviissä yhteistyössä Asunnottomien palvelukeskuksen, selviämishoitoasemien Helsingissä ja Espoossa, säilöönottosuojan, poliisin ja Yökahvila Kalkkerssin kanssa. Yhteistyö pyritään saamaan saumattomaksi ja ajoiltaan tarkoituksenmukaiseksi. Kokeiluprojektista saadut toimintamallit hyödynnetään työssä. Etsivään työhön hankitaan asianmukainen ajoneuvo joka mahdollistaa sekä sujuvan liikkumisen kaupungissa että riittävän suuren toimintatilan. Projektin alkuperäinen bussi myydään.
Sällikoti on kokeileva tuetun asumisen projekti, jonka tarkoitus on kehittää asumismuotoja vaikeasti asutettaville yksinäisille miehille pääkaupunkiseudulla. Asukkaiden valintakriteereinä on ollut ikä Vuosi 2009 on Sällikodin kolmas toimintavuosi. Vuosi 2007 oli harjoittelua ja sopeutumista asumiseen väliaikaisissa tiloissa ja asukkaat ja henkilökunta tutustuivat toisiinsa sekä opettelivat yhteisiä toimintamalleja. Vuonna 2008 toukokuun lopulla Sällikoti muutti vakinaisiin tiloihin D-taloon ja asukkaat muuttivat uusin koteihinsa väliaikaisista tiloista. Toukokuun lopulla tapahtunut muutto leimasi koko toimintavuotta. Vuosi 2009 on monella tapaa asumisen ja toiminnan vakiinnuttamisen aikaa. Jo 2008 loppuvuodesta aloitetaan tehostettu kodinrakentamisen tukeminen yhdessä niiden asukkaiden kanssa, joilla on vähiten resursseja ja kokemusta pitää yllä kodinomaisia olosuhteita asunnossaan. Tähän asiaan tullaan keskittymään koko talvi. Samaan toimintalinjaan tulee myös kuulumaan uusien yhteistilojen sisustaminen viihtyisiksi ja asukkaiden näköisiksi, sekä yhteisen vastuun opetteleminen niistä huolehdittaessa. Parempien tilojen myötä tähän asti kahvilla ja pullilla siivitetty viikottainen yhteisökokous tullaan jatkossa pitämään yhteisen aterian yhteydessä. Muutto D-taloon on tuonut myös uusia haasteita asumiseen, kerrostalon pihaympäristössä toiminen on uusi asia monille asukkaille ja loppuvuodesta 2008 ja talvella 2009 asiaa käsitellään asukkaiden kanssa siten että keväällä 2009 häiriöt piha-alueella ovat poikkeuksia normaalista asiain tilasta, eivät arkipäivää. Uutena toimintamahdollisuutena asukkaille tulee D-talon kellaritiloihin perustettava pieni puutyöverstas, jonne siirretään osa VVA: n verstaalla Vaasankadulla olleista koneista ja Vartiosaaren kunnostushankkeisiin hankitut käsityökalut. Hankkeen taloudelle aiheuttavat haasteita vuoden 2008 ja 2009 suuret palkankorotukset ja uusien tilojen korkeat vuokrat. Hankkeen talousarviossa vuodelle 2009 on laskettu että asukkaiden talousasiat on saatu tasapainoon ja vuokrien saamisprosentti vastaa tavallista vuokra-asumista. Palkkakustannusten osalta seurantaa tehostetaan jotta kulujen nousu on mahdollista ennakoida ja menot on mahdollista sopeuttaa ajoissa esimerkiksi tilapäisen henkilökunnan käyttöä vähentämällä. Sällikoti-projektin arviointityö aloitetaan vuonna 2009.S I V U N A L K U U N |