Sattuipa tapaus
Hanne Fo

Istuin eräänä torstai-iltana naapurikaupungissa bussipysäkillä. Pysäkin ohi kulkee buseeja todella harvakseen…todella harvakseen… ja vastikään oli bussi mennyt. Otin laukustani kirjan ja aloin lukea sitä. Ja hetken kuluttua otin laukustani juomapullon ja grillimakkaran, päätin nauttia pienen iltapalan siinä bussia odotellessani. Muutama ihminen kulki pysäkin ohi, joku katsoi, mutta jatkoi sitten matkaansa.

Ja hetken kuluttua tuli poliisiauto pysäkin kohdalle. Konstaapeli nousi autosta ja tuli luokseni, kysyi minulta mikä on tilanteeni, johon heitin vastakysymyksen, että miksi hän kysyi, ei minulla mitään hätää ole. Poliisimies viittasi juomapulloon, joka oli pysäkillä penkillä vieressäni.

- Missäs päin asutte, poliisimies kysyi ja kerroin, minkä jälkeen hän pyysi saada nähdä paperini. Ojensin hänelle sairausvakuutuskorttini. Hetken kuluttua hän antoi kortin takaisin ja pahoitteli häiriötä, kertoi kuitenkin, että kaikki oli tarkastettava kun käsky käy.

- Te odotatte bussia? poliisimies vielä kysyi ja myönsin, minkä jälkeen hän palasi autoonsa ja ajoi pois. Ja minä totesin, että jälleen on hyvä, että ihmisellä on vakituinen asunto. Jos näin ei olisi ollut, minä en todennäköisesti olisi saanut jatkaa iltapalaa syöden bussin odotteluani.

Jos ei ole asuntoa, ei ole järkeä, joten ei ilmeisesti tarvitse syödäkään. Näinkö se on?