Asunnottomuus kasvaa Suomessa nopeasti - Leikkaukset ja asumisen kallistuminen ajavat yhä useampia kriisiin

Asunnottomien määrä Suomessa on jatkanut kasvuaan voimakkaasti, selviää Varken tänään julkaistusta Asunnottomuusselvityksestä 2025. Marraskuussa 2025 yksineläviä asunnottomia oli 4 579, mikä on 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Asunnottomuus on lisääntynyt nyt kahtena peräkkäisenä vuotena yli kymmenen vuotta jatkuneen myönteisen kehityksen jälkeen.

Asunnottomuuden kasvun taustalla ovat sosiaaliturvaan ja asumistukeen kohdistuneet leikkaukset, elin- ja asumiskustannusten nousu, työttömyys sekä vuokranmaksuongelmat.

– Tällä hetkellä, kun asunnottomuus on rajussa kasvussa, valtiovallan päätökset tuntuvat ruokkivan myös asunnollisten ihmisten ajamista ahdinkoon. Kela vaatii suurta määrää pienituloisia ihmisiä muuttamaan pois asunnoistaan, joita pidetään liian kalliina. Usein kyse on kuitenkin vain muutamista kympeistä. Osa näistä ihmisistä päätyy asunnottomiksi, Vailla vakinaista asuntoa ry:n palvelupäällikkö Jussi Lehtonen huomauttaa.

Lehtonen nostaa esimerkiksi Turun, jossa noin 25 prosenttia toimeentulotuen saajista asuu Kelan määritelmien mukaan liian kalliissa asunnoissa ja heiltä edellytetään muuttoa halvempaan. Kohtuuhintaisia asuntoja ei kuitenkaan ole riittävästi tarjolla. Samalla valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon alasajo vuodesta 2027 alkaen uhkaa pahentaa tilannetta entisestään.

Asunnottomuus lisääntyi lähes kaikissa suurissa kaupungeissa. Eniten asunnottomia oli Helsingissä, jossa heitä oli lähes 980 eli noin viidennes koko maan asunnottomista. Merkittävää kasvua nähtiin myös Vantaalla ja Tampereella. Pitkäaikaisasunnottomuus keskittyy edelleen suuriin kaupunkeihin, ja Helsingissä pitkäaikaisasunnottomien määrä kasvoi ensimmäistä kertaa vuoden 2020 jälkeen.

Kasvu näkyy erityisesti nuorten, naisten ja pitkäaikaisasunnottomien määrässä. Vuonna 2025 asunnottomia nuoria oli 761, ja alle 25-vuotiaiden asunnottomuus kasvoi lähes 40 prosenttia edellisvuodesta. Asunnottomia naisia oli 1 023, mikä on 24 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Ulkomaalaistaustaisten asunnottomien määrä kasvoi 22 prosenttia (966), ja heidän osuutensa kaikista yksinelävistä asunnottomista oli noin viidennes. Miehiä asunnottomuutta kokevista ihmisistä oli määrällisesti eniten: vuonna 2025 heitä oli 3 556, mikä on 19 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Suurin osa asunnottomista majoittuu tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Vuonna 2025 heitä oli 2 945, yli 500 enemmän kuin vuotta aiemmin.

– Piiloasunnottomuus jää usein tilastojen ulkopuolelle, koska ihmiset eivät ole palveluiden piirissä tai heidän asumisen epävarmuutensa ei näy rekistereissä, Lehtonen muistuttaa.
– Osa välttelee palveluja siksi, etteivät ne tunnu turvallisilta tai heidän tilanteeseensa sopivilta.

Pitkäaikaisasunnottomia oli 1 306, kasvua 28 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Myös niin sanottu katuasunnottomuus on kasvanut. Ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa yöpyviä oli 758 henkilöä. Määrä on kasvanut suhteellisesti eniten pitkäaikaisasunnottomien keskuudessa.

Vailla vakinaista asuntoa ry:n omien havaintojen mukaan yhä useampi ihminen yöpyy julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa, autoissa ja tilapäisissä suojissa, ja ihmisten fyysinen ja psyykkinen kunto on selvästi heikentynyt.

– Esimerkiksi Helsingissä hätämajoituspaikkoja on lisätty, ja niissä on ollut jopa pakkasöinä tilaa. Silti huolestuttavan moni jää palveluiden ulkopuolelle. Olisi syytä selvittää pikaisesti, mikä palveluissa tökkii: miksi ihmiset eivät hakeudu niihin tai eivät enää kykene ottamaan apua vastaan, Lehtonen pohtii.

Myös nälkä koskettaa yhä useampia Vva ry:n palveluissa kohdattuja, mukaan lukien asunnollisia ihmisiä.

Ennaltaehkäisevien palvelujen, kuten asumisneuvonnan, heikentäminen uhkaa pahentaa tilannetta entisestään. Asumisneuvonta on todettu tehokkaaksi keinoksi ehkäistä häätöjä ja asunnottomuutta, mutta siihen kohdistuvat leikkaukset vaarantavat palvelun saatavuuden ja hallituksen oman tavoitteen poistaa asunnottomuus.

Asunnottomuus ei ole yksilön epäonnistuminen vaan seurausta poliittisista valinnoista. Se on inhimillisesti raskasta ja yhteiskunnalle kallista. Asunnottomuus voidaan edelleen poistaa Suomessa, mutta se edellyttää pitkäjänteistä ja vastuullista asunto- ja sosiaalipolitiikkaa, ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistamista sekä järjestöjen toimintaedellytysten turvaamista. Asunto on perusoikeus ja ihmisarvoisen elämän edellytys.

Lisätietoa:
Jussi Lehtonen
Palvelupäällikkö
Vailla vakinaista asuntoa ry
Puh. 050 373 0920
jussi.lehtonen(at)vvary.fi

Vailla vakinaista asuntoa ry (Vva ry) on asunnottomuutta kokevien itsensä vuonna 1986 perustama, voittoa tavoittelematon, puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka toimii asunnottomien edunvalvojana ja edistää asunnottomuutta vähentävää työtä.