Blogi: Miten asunnottomuudesta uutisoidaan ja miksi sanavalinnoilla on väliä?
Miten asunnottomuudesta uutisoidaan? Kuka saa äänen kuuluviin? Millä sanoilla puhutaan?
Näihin kysymyksiin lähdin etsimään vastauksia opinnäytetyössäni ”Olen tuntenut itseni aika mitättömäksi” – Miten asunnottomuudesta ja asunnottomuutta kokevista uutisoidaan? Työ toteutettiin yhteistyössä Vailla vakinaista asuntoa ry:n kanssa. Tavoitteena oli selvittää, miten suomalainen uutismedia käsittelee asunnottomuutta, millaisia diskursseja uutisoinnissa rakentuu ja miten sanat ja sisällölliset valinnat vaikuttavat ilmiön esittämiseen.
Analysoin laadullisesti uutisia Helsingin Sanomista, Ilta-Sanomista ja Ylestä. Tunnistin uutisista neljä toistuvaa diskurssia: rakenteellisen, yksilökeskeisen, tunteiden ja ennakkoluulojen diskurssi. Uutiset kehystivät asunnottomuutta vaihtelevasti, joskus sosiaaliturvan leikkausten ja edullisten asuntojen puutteen kautta, toisinaan elämäntilanteiden tai päihteiden näkökulmasta. Tunteiden diskurssi toi esiin asunnottomuuden inhimillisiä kokemuksia, kun taas ennakkoluulojen diskurssi joko vahvisti tai haastoi stereotypioita.
Sanavalinnat osoittautuivat merkittäviksi. Useimmin käytettiin sanoja kuten asunnoton tai koditon, mutta myös arvolatautuneita ilmauksia, kuten päihdeongelmainen tai kulkuri. Oli harmillista huomata, että yksikään uutinen ei käyttänyt asiantuntijoiden suosimaa termiä asunnottomuutta kokeva, joka korostaa ilmiön tilapäisyyttä eikä määritä ihmistä sen kautta. Tämä herätti ajatuksen siitä, kuinka pienilläkin sanavalinnoilla voidaan joko ylläpitää tai purkaa oletuksia.
Asunnottomuudesta uutisoitiin mielestäni liian usein vain ajankohtaisten tapahtumien, kuten Asunnottomien yön tai ARA:n asunnottomuusselvityksen julkaisun yhteydessä. Näihin ajankohtiin painottuva näkyvyys tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa yleiseen keskusteluun, mutta samalla herättää kysymyksiä siitä, jäävätkö muut asunnottomuutta koskevat näkökulmat uutisoinnissa varjoon? Median tulisi uskaltaa mennä pintaa syvemmälle ja antaa enemmän tilaa asunnottomuutta kokevien omille kokemuksille ja näkökulmille.
Asunnottomuus ei ole yksi tarina, vaan lukemattomia yksilöllisiä kokemuksia. Viestinnällä on valtava merkitys siinä, miten ilmiötä ymmärretään. Uutisten sanavalinnat ja näkökulmat muovaavat käsityksiä: huolimaton kieli voi vahvistaa stereotypioita, kun taas harkitut sanat voivat lisätä ymmärrystä ja empatiaa. Toivon, että opinnäytetyöni toimii yhtenä askeleena kohti monipuolisempaa ja eettisesti tiedostavampaa viestintää asunnottomuudesta, ja rohkaisee lukijoita tarkastelemaan uutisia kriittisemmin.
Marella Mutikainen, Sosionomi (AMK)
Pääset tutustumaan Marella Mutikaisen opinnäytetyöhön Theseuksessa linkin kautta: Opinnäytetyö_Mutikainen_Marella.pdf
