Leikkauspolitiikka tulee kalliiksi – inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti

Hallituksen tekemät sosiaaliturvaleikkaukset ja asumistuen heikennykset iskevät erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin. Leikkausten vaikutukset näkyvät konkreettisesti asumisen vaikeutumisena, lisääntyvänä asunnottomuutena sekä kasvavana syrjäytymisriskinä.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ne, joiden tulot ovat jo valmiiksi pienet ja joiden elämää kuormittavat päihdesairaus tai mielenterveyden haasteet. Yhä useampi joutuu myös valitsemaan ruoan, lääkkeiden ja vuokran välillä.

“Asumistuen leikkaukset ja sosiaaliturvan heikennykset johtavat siihen, että ihmiset eivät enää selviä asumiskustannuksista. Me näemme jo nyt, että yhä useampi hakeutuu palveluihimme akuuteissa hätätilanteissa”, kertoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

Leikkausten perusteluna on ollut valtiontalouden säästö, mutta asiantuntijoiden mukaan asumistuki on ollut jo entuudestaan tarkkarajainen tuki, joka kohdentui lähes poikkeuksetta sitä todella tarvitseville. Tukea ei ollut juurikaan mahdollista “hyödyntää väärin”, sillä sen rakenteet perustuivat jo valmiiksi tiukkaan tarveharkintaan ja tulosidonnaisuuteen.

“Kyseessä ovat näennäiset säästöt. Asumistuen leikkaaminen voi hetkellisesti pienentää valtion menoja, mutta pitkällä aikavälillä kustannukset siirtyvät muualle – esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon kriisipalveluihin ja hätämajoituksiin”, Tiivola muistuttaa.

Leikkausten vaikutukset eivät kohdistu vain asunnottomuusuhan alla oleviin aikuisiin. Erityisesti opiskelijat ovat jäämässä väliinputoajiksi. Opintotuen asumislisän lakkauttaminen ja siirtyminen yleisen asumistuen piiriin oli aiemmin merkittävä turvaverkko, mutta nyt myös sitäkin on leikattu.

“Opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta lisätuloihin ilman, että se vaarantaa koko tukijärjestelmän. Asumismenot ovat kasvaneet, mutta tuet pienentyvät. Tuloksena on, että yhä useampi nuori elää epävarmuudessa ja taloudellisessa ahdingossa”, Tiivola sanoo.

Asunnottomuustyössä on pitkään painotettu ennaltaehkäisyn merkitystä, mutta nykyinen suunta vie toiseen suuntaan. Leikkausten seurauksena palveluita on supistettu ja matalan kynnyksen tuen saatavuus on heikentynyt.

“Syrjäytymistä ei synny tyhjästä. Se on seurausta toistuvista rakenteellisista epäonnistumisista. Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa yhteiskunnasta syrjäyttämistä lisätään sen ehkäisyn sijaan”, Tiivola toteaa.

Järjestöt ja asiantuntijat ovat esittäneet huolensa siitä, että leikkausten seuraukset tulevat pitkällä aikavälillä kalliiksi – inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti. Peräänkuulutamme hallitukselta vastuullista sosiaalipolitiikkaa ja konkreettisia toimia asunnottomuuden ehkäisemiseksi.

Hallitus on jo aiemmin päättänyt leikata järjestöjen rahoitusta, ja nyt väläyteltiin valtiovarainministerin suulla säästöesityksiä, jotka kohdistuisivat entistä rajummin kansalaisjärjestöihin. Tämä iskee suoraan heikoimmassa asemassa oleviin kuten asunnottomuutta kokeviin ihmisiin, joiden tukena järjestöt ovat usein ainoa turvaverkko.