Hallituksen päätökset voivat lisätä tai lopettaa asunnottomuuden – nyt on valittava suunta

Vuoden 2024 lopulla Suomessa oli 3 806 asunnotonta. Suomi on ollut asunnottomuuden vähentämisen mallimaa, mutta 12 vuoden myönteisen kehityksen jälkeen asunnottomuus lähti viime vuonna selkeään nousuun. Erityisesti katuasunnottomuus on lisääntynyt: ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa yöpyi 694 ihmistä, mikä on 230 enemmän kuin vuotta aiemmin. Asunnottomien yön kansalaisliike muistuttaa, että hallituksen päätökset voivat lisätä tai lopettaa asunnottomuuden. Nyt on valittava suunta. 

Hallituksen tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen. Kuitenkin kohonneet elinkustannukset, sosiaaliturvan heikennykset ja kiristyneet vuokramarkkinat ovat lisänneet asunnottomuusriskiä ja ajaneet myös uusia ihmisryhmiä kuten opiskelijoita, pienituloisia, lapsiperheitä, yksinhuoltajia ja eläkeläisiä asunnottomiksi. Nykyinen palvelujärjestelmä ei huomioi näitä uusia ihmisryhmiä, joilla palvelun tai tuen tarve on erilainen kuin esimerkiksi pitkäaikaisasunnottomilla.

Myös häätöjen kasvanut määrä on huolestuttava signaali rakenteellisten tekijöiden vaikutuksesta yksilön pärjäämiseen. Vuonna 2024 ulosottoon tuli 8 383 häätöä, 35 % enemmän kuin 2021. Häätö ei aina johda asunnottomuuteen, mutta näkyy esimerkiksi voimakkaasti lisääntyneinä yhteydenottoina asumisneuvontaan. Asumisneuvojilta haetaan apua vuokravelkojen, häädön tai asunnottomuuden uhkan takia. 

Asunnottomien yön vuoden teema “Ei kotia, ei turvaa” kuvaa tilannetta, jossa asunnon puute on paljon muutakin kuin katon puuttumista pään päältä. Ilman asuntoa ihminen menettää perusturvansa, yksityisyytensä ja mahdollisuutensa toipua. 

-         Asunnottomuus altistaa väkivallalle, sairauksille ja eriarvoisuudelle. Turvattomuus ei synny asunnottomuutta kokevista ihmisistä vaan pysyvän asumisratkaisun puutteesta asunnottomuustilanteessa olevalle ihmiselle, Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola avaa Asunnottomien yön tämänvuotista teemaa.  

-         On selvästi nähtävissä, että leikkaukset ovat jo lisänneet asunnottomuutta ja sen riskiä, mutta päätöksillä on oltava inhimilliset rajat.  

Asunnottomien yön kansalaisliike muistuttaa, että Suomessa on edelleen mahdollista poistaa asunnottomuus, mutta se edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista. Toimivat ratkaisut ovat tiedossa ja niiden eteen on tehty niin poliittista kuin ylisektoraalista yhteistyötä vuodesta 2007. 

Kansalaisliikkeen toimijat vetoavat päättäjiin, että Suomi sitoutuu uudelleen tavoitteeseen poistaa asunnottomuus pysyvästi. Asunto on ihmisen perusoikeus, jota ilman muut oikeudet eivät toteudu. 

Asunnottomuuden taustalla on aina yksilöllisiä tarinoita, mutta ratkaisut ovat yhteisiä. Järjestöjen matalan kynnyksen kohtaamispaikat ja palvelut tavoittavat heidät, jotka muuten jäisivät näkymättömiksi. Järjestöt eivät ole yhteiskunnassa kuluerä, vaan välttämätön osa asunnottomuuden ehkäisyä ja poistamista. 

-         Kun ihminen menettää kotinsa, hän ei katoa yhteiskunnasta, mutta usein yhteiskunta katoaa hänen ympäriltään. Tässä kohtaa järjestöt ja kansalaisyhteiskunta tulevat rinnalle, Vailla vakinaista asuntoa ry:n Tiivola muistuttaa.  

Asunnottomuuden pitkäaikainen jatkuminen tulee myös valtiolle kalliiksi. Sininauhasäätiön viime maaliskuussa tehdyn selvityksen mukaan pitkäaikaisasunnottomuus maksaa yhteiskunnalle vuosittain noin 40 000 euroa henkilöä kohti, kun taas pysyvä asuminen ja siihen liittyvä tuki maksaisi vuodessa alle 20 000 euroa. 

-         Asunnon tarjoaminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää. Asunnottomuustyö vähentää useiden palveluiden samanaikaista käyttöä. Pitkäaikaisasunnottomuuden ehkäisy ja asunnottomuustyö tuovat merkittäviä säästöjä hyvinvointialueille, poliisille ja vankeinhoidolle, summaa Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Kimmo Karvonen.  

Asunnottomuus voidaan poistaa vahvistamalla yhteiskunnan rakenteita, jotka pitävät ihmiset asumisen piirissä. Koti on ihmisarvoisen elämän perusta. Sen puuttuminen koskettaa meitä kaikkia ja vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen.
Osallisuus on turvallisuuden perustana. Turvallisuuden ja luottamuksen tunteet lisääntyvät, kun yhteiskunnassa kaikki pidetään mukana, ei leimata, syrjitä eikä jätetä ulkopuolelle.

Allekirjoittajat:

Vailla vakinaista asuntoa ry
A-Kiltojen Liitto ry
A-klinikkasäätiö
Aspa-säätiö
Diakonissalaitos
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Emmaus Helsinki ry
Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry
Helsingin vieraskoti ry - Helsingfors Gästhem och Natthärbärgen
Irti Huumeista ry
Iso Numero
Kalliolan Setlementti ry
Katto-toiminta / Moniheli ry
Nuorisoasuntoliitto NAL ry
Pro-tukipiste ry
RETS Rikoksettoman elämän tukisäätiö
Rinnekodit
Sateenkaari-ikkuna ry
Sininauhaliitto ry
Sininauhasäätiö
Stop Huumeille ry
Suoja-Pirtti ry
Suomen lähi- ja perushoitajien liitto, Super
Suomen Pelastusarmeijan Säätiö
Suomen Setlementtiliitto ry
Supernovat
Suur-Helsingin Valkonauha ry
Tukikohta ry
Työttömien Keskusjärjestö
Artteli-kumppanuusyhdistys ry
Asumisen tuen sosiaalityö, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
EMY ry
Joensuun Siniristi ry
Kaakkois-Suomen Sininauha ry
Kaivo Espoo ry
Kallion seurakunta, Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Karis-Pojo svenska församling
Klubitalo Fontana ry 
KRAN rf
Kunnon Elämä ry
Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry
NAL Hämeenlinnan seutu ry
NAL Itä-Uusimaa ry
NAL Palvelut Oy
NAL Riihimäki ry
Nuorten Ystävät ry
Olarin seurakunta
Pelastusarmeijan Turun tuettu asuminen, Patas
Pysäkki ry, Iisalmi
Raaseporin suomalainen seurakunta
Rauman Seudun Katulähetys ry
Savonlinnan toimintakeskus ry
Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry
Tampereen A-Kilta ry
Tukena-säätiö sr
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Työterapinen yhdistys ry
Vaihtoehto 90 ry
Vantaan Asunnottomien Hyvinvoinnin tuki ry Vahti ry
YAD ry
Yhdessä Selviytymisen Tuki YSTI

Kuva: Camilla Hanhirova/Asunnottomien yön päätapahtuma, Kansalaistori, Helsinki 2024